Yhdysvaltoja eli maailman johtavaa talousmahtia uhkaa mahdollisesti jo ensi viikolla maksukyvyttömyys.
Tämä johtuu siitä, ettei maan velkakaton nostamisesta ole saatu aikaan sopua. Kattoa on nostettu aiemmin monia kymmeniä kertoja, mutta nyt hallinto on erityisen tiukassa paikassa. Sovun tiellä on poliittisia erimielisyyksiä velkatasosta ja menoleikkauksista.
Valtiovarainministeri Janet Yellen on sanonut, että neuvottelut tulee saada päätöksen ennen kesäkuun alkua eli ensi viikon keskiviikkoa. Jos sopua ei siihen mennessä synny, Yhdysvallat ei välttämättä pysty suoriutumaan maksuvelvoitteistaan.
Yhdysvaltojen maksukyvyttömyys olisi ennennäkemätöntä, ja uhka siitä hermostuttaa markkinoita eri puolilla maailmaa. Keskiviikkona luottoluokitusyhtiö Fitch ilmoitti asettaneensa Yhdysvaltain parhaan mahdollisen luottoluokituksen tarkkailuun siltä varalta, että sitä on tarpeen alentaa.
Kokosimme tähän juttuun neljä keskeisestä kysymystä mahdollisesta maksukyvyttömyydestä sekä sen vaikutuksista maailmantalouteen ja Suomeen.
1. Miten markkinat ovat reagoineet neuvotteluiden pitkittymiseen?
Markkinat ovat hermostuneet ja keskeiset osakeindeksit ovat olleet laskussa. Paniikkia ei kuitenkaan ole.
Pankkikonserni Danske Bankin analyytikko Antti Ilvonen arvioi, että velkakattoneuvotteluiden pitkittäminen on heikentänyt sijoittajien riskinottohalukkuutta. Erityistä hermoilua näkyy kesäkuun alussa erääntyvien Yhdysvaltojen valtionvelkakirjojen koroissa.
Varainhoitoyhtiö Evlin päästrategi Valtteri Ahti kuitenkin painottaa, ettei heilahtelu ole toistaiseksi ollut kovin suurta tai laajaa. Suurimpia yhdysvaltalaisyhtiöitä seuraava S&P 500 on esimerkiksi laskenut viimeisen viiden päivän aikana vain noin prosentin.
Tilanne voi kuitenkin muuttua ja hermoilu lisääntyä tuntuvasti, jos neuvotteluissa ei löydetä sopua alkuviikkoon mennessä. Tällöin osakekurssit suurella todennäköisesti kääntyisivät laskuun laajemminkin – myös Suomessa.
Yksi epävarmuustekijä liittyy niin sanottuun x-päivään eli siihen päivämäärään, jolloin Yhdysvaltojen rahat ovat todellakin loppu. Ahdin mukaan markkinat eivät täysin usko Yellenin arvioon ensi viikon keskiviikosta, vaan sitä pidetään osin neuvottelutaktiikkana.
– Moni investointipankki odottaa, että takaraja on todellisuudessa 8. tai 9. kesäkuuta, mutta sitä on vaikea arvioida. Käytännössä Yhdysvaltojen velkaraja meni puhki jo tammikuussa, mutta tähän saakka on pärjätty erilaisilla erikoisjärjestelyillä.
2. Millaisia talousvaikutuksia Yhdysvaltojen maksukyvyttömyydellä olisi?
Yhdysvaltojen maksukyvyttömyys olisi vakava paikka maailmantaloudelle ja se tuntuisi myös Suomessa. Maksukyvyttömyyden vaikutuksia on kuitenkin vaikea arvioida, koska tilanne olisi ennennäkemätön, arvioivat Ylen haastattelemat analyytikot.
Käytännössä maksukyvyttömyys tarkoittaisi sitä, että Yhdysvaltojen valtiovarainministeriön olisi päätettävä, kenelle ne maksavat maksunsa ja kenelle eivät. Tällöin syntyisi paniikkia, epäluottamus lisääntyisi ja Yhdysvallat sekä sitä myöten koko maailmantalous voisivat vajota taantumaan, Ahti arvioi.
– Tässä tilanteessa Yhdysvaltojen keskuspankki FED todennäköisesti alkaisi suojella markkinaa, ostamaan velkakirjoja, leikkaamaan korkoja ja yrittäisi näin katkaista kierteen.
Yhdysvaltojen maksukyvyttömyys olisi hullunkurinen tilanne, sillä juuri Yhdysvaltojen velkakirjoja pidetään maailman luotetuimpana. Mikäli maa epäonnistuisi maksujensa hoidossa, markkinakorot lähtisivät todennäköisesti eri puolilla maailmaa jyrkkään nousuun, arvioi Antti Ilvonen.
Tämän seurauksena talouskasvu kutistuisi maailmanlaajuisesti ja tuntuisi myös Suomessa.
– Talousnäkymät ovat jo valmiiksi heikohkot täällä kotimaassa eikä tähän nyt lainkaan kaivattaisi sellaista, että tällainen poliittinen shokki heikentää näkymää entisestään, Ilvonen sanoo.
3. Kuinka todennäköisenä maksukyvyttömyyttä voi pitää?
Ei kovin todennäköisenä.
Velkakaton nostaminen on ollut poliittinen kiistakapula aiemminkin eikä neuvotteluiden venyminen viime metreille ole ennenkuulumatonta. Tilanne ei siis ole siinä mielessä poikkeuksellinen.
– Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen ja Yhdysvaltojen velkaantumisen voimistuttua asia on politisoitunut. Nyt on jälleen yksi vaikeampi vuosi. Sellainen oli myös esimerkiksi vuonna 2011, sanoo Evlin Valtteri Ahti.
Analyytikot pitävät epätodennäköisenä sitä, ettei päätöstä velkakatosta saataisi aikaan. Mikään neuvottelupöydällä olevista budjettikysymyksistä ei ole niin tärkeä, että republikaanien tai demokraattien kannattaisi sen vuoksi syöstä Yhdysvallat maksukyvyttömyyteen, arvioi Antti Ilvonen.
Ongelma kuitenkin on se, ettei tarkkaan tiedetä milloin rahat ovat loppu, ja siksi inhimillisen virheen riski kasvaa Ilvosen mukaan koko ajan ja yhtäkkiä voidaankin olla maksukyvyttömyydessä.
– Tässä pelataan nyt tulen kanssa sen suhteen, kuinka matalalle poliitikot uskaltavat kassatason päästää.
4. Miten sopu velkakaton nostamisesta vaikuttaisi talouteen?
Todennäköisesti osakemarkkinat piristyisivät huolen väistyttyä, mutta vaikutukset tuskin olisivat kauaskantoisia.
Osakemarkkinoiden piristyminen kuitenkin edellyttäisi Ahdin mukaan sitä, että ne ehtivät kunnolla laskea ennen sopua. Nyt näin ei ole vielä käynyt.
Dansken Ilvonen arvioi, ettei sovulla todennäköisesti olisi kovin pitkälle tuntuvia vaikutuksia, sillä oletuksena kuitenkin on sovun syntyminen.
– Sitten markkinoiden huomioi keskittyisi taas puntaroimaan niitä teemoja, joita tässä on aiemmin puntaroitu eli inflaatio, korot ja taantumanuhka. Nekään eivät ole kovin positiivisia, joten mitään älytöntä nousurallia tuskin nähdään.
Velkakaton nostamista käsiteltiin Ylen aamussa keskiviikkona 24. toukokuuta.
Voit keskustella aiheesta 26. toukokuuta kello 23 saakka.