Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) on huolissaan. Hallitusneuvotteluihin osallistuvat puolueet pohtivat parhaillaan, mitä polttoaineiden jakeluvelvoitteelle pitäisi tehdä.
Jakeluvelvoitteella viitataan velvoitteeseen, jonka mukaan jakelijoiden pitää tarjota tietty määrä uusiutuvaa polttoainetta.
Suomen tavoite jakeluvelvoitteen tiukentamisessa on todella kunnianhimoinen. Polttoaineen seassa pitäisi olla 34 prosenttia uusiutuvaa vuoteen 2030 mennessä, kun tänä vuonna luku on 13,5 prosenttia.
Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että polttoaineiden hinta nousee bensapumpulla jotakin kymmeniä senttejä litralta. Tämä on saanut hallitusneuvotteluissa olevat puolueet takajaloilleen.
Perussuomalaiset on vaatinut, että jakeluvelvoitetta pitää huojentaa Suomessa merkittävästi. Puolue on saanut pontta vaatimuksilleen Ruotsista, jossa uusi oikeistohallitus teki saman tempun aiemmin.
Kokoomuksesta samaa teemaa on kommentoitu varovaisemmin. Kokoomuksessa ollaan huolissaan suomalaisten kustannusten noususta, ja nyt puolue hakee muiden kanssa ratkaisua siihen myös polttoaineiden osalta.
Ministeri Timo Harakka sanoo nyt Ylen haastattelussa, että kyse ei ole ilmaisesta keinosta. Mikäli Suomi luistaa liikenteen ja muiden sektoreiden osalta EU:n päästövähennys- ja ilmastotavoitteista, tämä voi joutua maksumiehen rooliin.
– Jostain syystä on yleistynyt sellainen käsitys, että EU:n päästövähennyssitoumuksista voitaisiin livetä seuraamuksitta. Saksa on ostamaan päästöoikeuksia muilta mailta, kun sen omat tavoitteet ovat jääneet saavuttamatta. Ruotsissa pohditaan sitä, montako miljardia pitää hankkia uusia päästöoikeuksia.
Saksa joutui maksamaan 11 miljoonaa euroa uusista päästöoikeuksista. Ruotsalaisessa lehdistössä on puolestaan esitetty arvio, että valtio voisi joutua miljardiluokan laskun maksajaksi jakeluvelvoitteen lieventämisen takia.
– Uskon ja toivon, että valtiovarainministeriö huomioi tämän tulevien taloussuunnitelmien menopuolella. Jokin arvio täytyisi esittää, kun sadoista miljoonista kuitenkin puhutaan.
Harakan mukaan näillä kustannuksilla voi olla merkittävä vaikutus julkisen talouden tasapainoon.
Valtiovarainministeriö keräisi autoilijoilta verot
Valtiovarainministeriön lähestyminen jakeluvelvoitteeseen on tyystin erilainen kuin liikenne- ja viestintäministeriössä. Valtiovarainministeriö esitti eduskuntavaalien alla julkaistussa verokartoituksessa, että jakeluvelvoitetta pitäisi alentaa ja alennus tulisi korvata polttoaineveron korotuksella.
Käytännössä autoilijan polttoaineen hinta ei muuttuisi huoltoasemilla, mutta valtion verotulot kasvaisivat aiemmasta. Syynä olisi se, että fossiilista polttoainetta verotetaan tiukemmin kuin uusiutuvaa menovettä.
Ministeriön laskelmien mukaan jakeluvelvoitteen pitäminen nykytasolla lisäisi valtion verotuloja 150 miljoonalla eurolla vuodessa, kun suunniteltuja korotuksia velvoitteeseen ei tehtäisi.
Ongelmaksi kuitenkin muodostuu se, miten Suomi pääsisi päästövähennystavoitteeseen liikenteen osalta. Jakovelvoitteella voidaan vaikuttaa välittömästi päästövähennyksiin, koska fossiilisen polttoaineen määrä tankattavassa seoksessa vähenee.
Valtiovarainministeriön linjana on ollut pidempään se, että jakeluvelvoitetta kustannustehokkaampaa olisi joko korottaa polttoaineveroa tai ostaa päästöyksiköitä muilta EU-mailta. Polttoaineiden veronkorotus olisi poliittisesti varmasti yhtä vaikea keino kuin jakeluvelvoitteen nostaminen.
Päästöyksiköiden hinnasta valtiovarainministeriöllä ei puolestaan ole tarkkaa arviota.
– On kuitenkin todennäköistä, että hinta on matalampi kuin nykyinen jakeluvelvoitteen laskennallisen päästövähennyksen rajakustannus, valtiovarainministeriön veroasiantuntija Jussi Kiviluoto kirjoittaa sähköpostivastauksessaan Ylelle.
Harakan mukaan olisi tärkeää kuitenkin ymmärtää, ettei jakeluvelvoitteesta lipeäminen ole ilmainen keino.
Markkinat myyvät niukkuutta
Liikenne- ja viestintäministeriön yksikön johtaja Päivi Antikaisen mukaan päästöoikeuksien hintaan on jatkossa luvassa lähinnä korotuksia.
– Kustannusta on etukäteen vaikea arvioida. Päästöoikeuksien hinnat määräytyvät markkinatilanteen mukaan, ja nyt kun päästövähennystavoitteet kovenevat entisestään, niin päästöoikeuksia on markkinoilla oletettavasti koko ajan vähemmän, Antikainen sanoo.
Toisin sanoen mitä vähemmän markkinoilla on tarjontaa päästöoikeuksista, sitä kovemman hinnan niistä joutuu jatkossa maksamaan.
Mikäli Suomi ylittää päästötavoitteensa liikennesektorilla, tämä voi hakea joustoja muilta sektoreilta. Antikaisen mukaan ei ole kuitenkaan näkyvissä, että muualta saataisiin joustoa liikenteen päästöihin.
– Nyt näyttää esimerkiksi siltä, että maankäyttösektorilla hiilinielut ovat tätä nykyä päästölähde. Pikemminkin haaste voi olla siinä, että taakanjakosektorin tulisi kantaa nykyistä suurempaa taakkaa.
Taakanjakosektoriin kuuluvat liikenteen lisäksi muun muassa maatalous, rakennusten erillislämmitys ja jätteiden käsittely.
Suomi olisi voinut aikanaan valita toisen tavan tehdä päästövähennyksiä, joita EU edellytti kaikilta jäsenmailtaan. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana Suomi päätti kuitenkin panostaa biopolttoaineisiin.
Tausta-ajatuksena oli auttaa suomalaisia yrityksiä, jotka olivat tekemässä tai jo tehneet merkittäviä investointeja alalla.
Jutun toinen kappale korjattu 26.5.23 klo 10.16: Jakeluvelvoite ei edellytä biopolttoaineiden sekoittamista fossiiliseen polttoaineeseen, vaan jakelijoiden pitää tarjota tietty määrä uusiutuvaa polttoaineita.
Herättikö artikkeli ajatuksia? Voit kommentoida sitä 26.5.2023 kello 23 asti.