Lohenpyyntikielto Tenojoen vesistössä on vaikuttanut suuresti paikallisten elämään lyhyessä ajassa. Lohesta saatu elanto ja sen myötä myös siihen liittyvän elämäntavan koetaan kadonneen.
Toivo paremmasta tulevaisuudesta elää yhä paikallisten keskuudessa.
– En ole vielä antanut periksi, mutta kyllä on monien asioiden tapahduttava. Toivon, että tutkijat ja ihmiset täällä keksivät, missä on vika ja syy, toteaa yrittäjä Petteri Valle.
Asianajaja Anne Nuorgamin mukaan yksi vaihtoehto olisi, että saamelaisille turvattaisiin erillinen pyyntilupa. Siinä on kuitenkin omat haasteensa.
– Siinä onkin hyvä kysymys, että mitä kautta vaatia, millainen menettely se olisi, ketkä siinä ovat saamelaisia, kun saamelaiskäräjien vaaliluetteloa ei voida käyttää. Se on meidän yhteisön tehtävä yhdessä miettiä, miten sen voisi toteuttaa. Se on todella suuri työ, kertoo Anne Nuorgam.
Lupia haettu tuomioistuimista
Viime vuosina muutamat saamelaiset ovatkin saanet omat pyyntioikeutensa takaisin tuomioistuinten kautta, kuten utsjokelainen Esko Aikio. Se ei kuitenkaan ole hänen mielestään paras tapa.
– Eihän sen näin pitäisi olla. Ei se ole kunnollista, että ihminen joutuu vaatimaan omia oikeuksiaan aina käräjien kautta. Nehän pitäisi kirjoittaa kaiken maailman lakimääräyksiin ja sääntöihin, Tenon kalastussääntöihin. Ei se näköjään ole niin helppoa saada päättäjiä niitä tunnustamaan.
Aiheesta keskusteltiin tällä viikolla Utsjoella järjestetyssä seminaarissa, jossa käsiteltiin Tenon vesistön oikeuksia ja erityispiirteitä.
Kyttyrälohen nousu uhkaa Tenon Atlantin lohta
Valtioneuvoston uudessa asetuksessa kielletään lohenkalastus Tenojoen sivuvesistössä vuonna 2023. Muiden kalalajien kalastus kuitenkin sallitaan. Rajoitusten taustalla on se, että lohen nousuvaellukset Pohjois-Atlantilla ja myös Tenojoen vesistössä ovat olleet poikkeuksellisen heikkoja viime vuosina.
Tämän lisäksi kyttyrälohia odotetaan nousevan Tenojoen vesistöön ennätysmäärä tulevana kesänä kutemaan. Kyttyrälohi on vieraslaji ja sen uskotaan uhkaavan alkuperäistä Tenon lohta.
Perjantaina 26.5. maa- ja metsätalousministeriö teki linjauksen kyttyrälohen pyynnistä, ja sen kalastukseen on astumassa voimaan jo tänä kesänä kaksi mahdollisuutta. Kyttyrälohia voi kalastaa muun sallitun kalastuksen yhteydessä, kun noudatetaan Tenojoen vesistön kalastusta koskevia säännöksiä ja hankitaan tarvittavat kalastusluvat.
Lisäksi kyttyrälohen kalastamiseksi voi tehdä erityisen pyyntihankkeen, jonka suunnitelma on etukäteen ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle. Pyynti ei saa aiheuttaa sivusaaliskuolleisuutta Atlantin lohelle. Pyydykseen jäänyt Atlantin lohi on aina vapautettava.
Luonnonvarakeskuksen tekemän selvityksen mukaan Tenon lohenkalastuskielto on kaatanut seudun yrityksiä sekä laskenut Utsjoen kunnan verotuloja.
Selvityksen mukaan kalastukseen perinteisenä elinkeinona linkittyy paljon saamelaista tietoa ja taitoa, jotka ovat vaarassa kadota elinkeinon myötä. Lohi on ollut merkittävä osa paikallisten ruokataloutta.
Pitkäaikaisella kalastuskiellolla uskotaan olevan taloudellisen ahdingon lisäksi kielteisiä vaikutuksia myös Tenon seudulla asuvien saamelaisten kulttuuriin ja identiteettiin.