Thaimaalaisten marjanpoimijoiden maahantulo on epävarmaa. Viime vuonna maahan tuli lähes 4 000 thaipoimijaa. Tänä vuonna kesäkuun ensimmäiseen päivään mennessä yksikään thaipoimija ei ole varmasti tulossa Suomeen metsämarjanpoimintaan.
Viisumikäytäntöihin tehdyillä muutoksilla vaikuttaa olevan suuri merkitys.
Maahantulon käytäntöjä on muutettu alalla ilmitulleiden vakavien rikossyytteiden ja ihmiskauppaepäilyjen takia, sanoo Ulkoministeriön maahantuloyksikön päällikön sijainen Katja Luopajärvi.
– On koettu, että meidän on pakko tarkistaa käytäntöä. Poliisitutkinnat ovat tulleet ilmi viime kesänä ja tämä on ensimmäinen poimintasesonki sen jälkeen, sanoo Luopajärvi.
Tänä vuonna marja-alan yritykset hoitavat rekrytoinnin ilman Suomen viranomaisten apua. Poimijoiden on saatava Suomelta Schengenviisumi päästäkseen maahan. Lisäksi thaimaalaiset tarvitsevat kotimaastaan niin sanotun exit-viisumin päästäkseen maasta pois.
Luonnontuotealan toimialajärjestö Arktisten Aromien toiminnanjohtaja Birgitta Partanen sanoo, että viranomaistoiminta on ollut tänä keväänä likimain pysähdyksissä. Partasen mukaan ohjeistuksen epätarkkuus on aiheuttanut viivettä, eikä yrityksillä ole vielä varmuutta ainoastakaan poimijasta.
– Viimeisen tiedon mukaan ei ollut vielä yhtään viisumia myönnetty. Tämä on ihan käsittämätöntä. Jossain vaiheessa näytti, että asiat lähtevät rullaamaan, mutta käytännössä ne eivät ole oikein edistyneet, sanoo Partanen.
Ulkoministeriön Luopajärvi sanoo puolestaan, ettei yhtään viisumia ole voinut myöntää, koska yhtään viisumihakemusta ei ole jätetty.
– Hakemukset vastaanottava kumppaniyritys VFS on ollut yhteydessä marjayrityksiin, mutta heiltä saatujen tietojen mukaan hakemusten liitedokumenteissa on ollut puutteita tai hakemuksen eivät olleet muulla tavoin valmiita, joten hakemuksia ei ole jätetty.
Aiemmin Työ- ja elinkeinoministeriö neuvotteli tarvittavasta poimijamäärästä Thaimaan viranomaisten kanssa. Viranomaiset sopivat keskenään, kuinka paljon Thaimaa myöntää exit-viisumeja ja kuinka paljon Suomi myöntää maahantuloviisumeja. TEM toimi neuvottelijana ja Suomen Bangkokin suurlähetystö tarvittaessa välittäjänä.
TEM ei enää neuvottele Thaimaan viranomaisten kanssa, vaan yritykset hoitavat itse yhteydet Thaimaan viranomaisiin. Lisäksi maahantulijoilta vaaditaan nyt samanlainen varallisuusvaatimus kuin keneltä tahansa muulta Schengenviisumilla tulijalta. Käytännössä se on noin 30 euroa päivässä. Koska marjanpoimijat ovat maassa kaksi tai kolme kuukautta, varallisuusvaatimus on 1800 ja 2400 euron välillä. Se on likimain thaimaalaisen vuosipalkan kokoinen.
Poimijan rekrytoiva yritys ei voi maksaa viisuminhakijan puolesta varallisuusvaatimusta. Se aiheuttaisi muun muassa hakijan riippuvaisuussuhteen syntymisen yritykseen.
Marjayritykset ovat aiempina vuosina hankkineet poimijat hyvin köyhiltä seuduilta Thaimaasta. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Thaimaasta on hyvin vaikea löytää poimijoita, joilla olisi riittävä varallisuus ja halu poimia metsämarjoja.
Yritykset ovat uuden edessä
Luonnomarja-ala on vakavan kriisin edessä alan rikosepäilyjen takia. Vuosittain suomalaisista mustikoita, puolukoista ja muista metsämarjoista 90 prosenttia on ollut ulkomaisten poimijoiden keräämiä. Näistä poimijoista ylivoimaisesti suurin osa on ollut thaimaalaisia.
Alalla on kiehunut vuosia. Viime vuonna korkein oikeus tuomitsi hankasalmelaisen yrittäjän vuodeksi ja kymmeneksi kuukaudeksi vankeuteen 26 ihmiskaupparikoksesta. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön korkea virkamies Olli Sorainen pidätettiin virasta epäiltynä törkeästä lahjuksen ottamisesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä. Samassa yhteydessä Polarica- marjayritystä ja toista, nimeämätöntä yritystä epäillään muun muassa törkeästä ihmiskaupasta.
Suomussalmelainen marjayritys Kiantama on käyttänyt samaa koordinaattoria kuin Polarica, mutta KRP ei ole kertonut, epäilläänkö Kiantamaa ihmiskaupasta. Thaimaalaiset ministeriöt sen sijaan ovat nostaneet yhtiön nimen esille. Lisäksi Lapin käräjäoikeus on määrännyt Kiantaman toimitusjohtajan henkilökohtaista omaisuutta takavarikkoon yli 450 000 euron arvosta. Polarican entisen toimitusjohtajan omaisuutta on määrätty takavarikkoon yli miljoonan euron arvosta.
Mikäli thaipoimijoita ei tulevalle sesongille löydy, on koko marja-ala Arktisten Aromien toiminnanjohtaja Birgitta Partasen mukaan hyvin vakavassa kriisissä.
– Se tietäisi sitten aika monen yrityksen konkurssia. Toivon kyllä viimeiseen asti, ettei näin käy.
Partanen toivoo, että rikostutkinnat etenisivät mahdollisimman nopeasti.
– Jos jotain virheitä on tehty, niin niitä päästäisiin korjaamaan, sanoo Partanen.
Ylen saamien tietojen mukaan esimerkiksi Polarican entisen toimitusjohtajan rikosepäilyjen esitutkinta on edennyt. Syytteet asiassa on nostettava viimeistään joulukuussa.