MOT:n tietojen mukaan Suomen viranomaiset ovat saaneet tietää thaimaalaisten marjanpoimijoiden hyväksikäytöstä jo syksyllä 2020. Toimintaan ei kuitenkaan ole puututtu.
Tiedot perustuvat MOT:n haltuunsa saamaan tallenteeseen, jossa suomalaiset marja-alan toimijat ja Thaimaan viranomaiset käyvät läpi poimintakautta 2020. Thaimaalaiset kertovat etäkokouksesta nauhoitetulla videolla seikkaperäisesti väärinkäytöksistä.
Kokouksessa tuli ilmi asioita, joilla voi olla yhteys käynnissä olevaan marja-alan rikostutkintaan. Epäiltyinä ovat muun muassa Polarican entinen toimitusjohtaja Jukka Kristo ja työ- ja elinkeinoministeriön korkea-arvoinen virkamies Olli Sorainen. Kristoa epäillään vuosina 2020–2022 tapahtuneesta törkeästä ihmiskaupasta ja Soraista muun muassa törkeästä lahjusrikoksesta.
Molemmat heistä osallistuivat etätapaamiseen, josta otettuun tallenteeseen MOT on tutustunut.
Kymmenet työntekijät kertoivat hyväksikäytöstä
Etäkokous pidettiin ensimmäisen koronakesän jälkeen. Tapaamisessa puitiin paljon koronan aiheuttamia vaikeuksia marjanpoiminnassa, mutta Thaimaan työministeriön ja ulkoministeriön edustajilla oli vielä paljon vakavampi viesti. Suomen merkittävimmät marjayritykset Polarica ja Kiantama olivat käyttäneet hyväkseen thaimaalaisia poimijoita. Valituksia oli tullut kymmeniltä yritysten poimijoilta.
– Työntekijöille on maksettu vähemmän, mitä yritykset ovat asettaneet tulojen vakuudeksi. Heitä on myös ylihinnoiteltu koulutuksesta sekä tuotteiden ja palvelujen myynnistä, thaimaalaiset sanoivat.
Thaimaalaisille oli siis maksettu liian vähän palkkaa ja heiltä oli veloitettu liikaa kulukorvauksia. Lisäksi Polarican thaimaalainen koordinaattori, joka rekrytoi työntekijöitä Suomeen, oli onnistunut nostamaan Thaimaassa pankista poimijoiden vakuusrahoja ilman viranomaisten lupaa. Nämä ovat suomalaisyrityksiltä vaadittuja talletuksia, joita voidaan käyttää poimijoiden palkkoihin, jos marjayritys ei hoida velvoitteitaan.
Thaimaalaisten kommentit olivat poikkeuksellisia, koska suomalaisyritykset mainittiin nimeltä. Yleensä ongelmista on puhuttu yleisluontoisesti.
Thaimaalaiset vaativat epäkohtien pikaista selvittämistä, tai poimijoita ei enää päästettäisi näihin yrityksiin töihin. Polarican Jukka Kristo vastasi uskovansa, että yhteinen näkemys löytyy. Hän kuitenkin tuntui olevan enemmän huolissaan koronan vuoksi tehtävien erityisjärjestelyjen lisäkuluista yritykselleen.
– Vaatimukset pysyvät samana kuin tänä kesänä tai tulevat tiukentumaan, kuului thaimaalaisten vastaus.
Kokouksen puheenjohtaja, hallitusneuvos Olli Sorainen, ohjasi keskustelua eteenpäin.
– Toivottavasti Jukka Kristo sai tarvitsemansa vastaukset. Ja olen varma, että thaikoordinaattorinne selvittää asiat Thaimaan viranomaisten kanssa vaaditussa ajassa, tai ainakin toivon niin.
Epäillyt eivät kommentoi
Jukka Kristo ei halunnut puhua MOT:lle aiheesta. Haastattelua ei antanut myöskään Polarican nykyinen toimitusjohtaja Mari Onkamo eikä Olli Sorainen. Polarica Marjahankinta Oy, Kristo ja Sorainen ovat torjuneet epäilyt laittomuuksista.
Keskusrikospoliisi tiedotti joulukuun puolivälissä, että marja-alan rikostutkinta on laajentunut toiseen suomalaisyritykseen. Sama naiskoordinaattori on rekrytoinut thaipoimijoita vuosien ajan sekä Polaricalle että Kiantamalle. MOT:n tietojen mukaan myös häntä epäillään törkeästä ihmiskaupasta.
Keskusrikospoliisi ei vahvistanut MOT:lle, koskevatko ihmiskauppaepäilyt nyt myös thaimaalaisten esille nostamaa Kiantamaa. Yhtiön toimitusjohtaja Vernu Vasunta vahvisti heidän käyttäneen samaa koordinaattoria kuin Polarica, mutta ei halunnut muuten kommentoida asiaa.
Kaikkiaan ihmiskauppaepäilyjen alaisina on puolenkymmentä henkilöä. Poliisi epäilee, että thaimaalaisia on erehdytetty, riistetty ja että he ovat joutuneet pakkotyötä muistuttaviin olosuhteisiin. Poimijat ovat olleet riippuvaisessa asemassa marjayritykseen, ja heitä on majoitettu heikoissa olosuhteissa.
Epäillyn ihmiskaupan uhriksi joutuneita marjanpoimijoita voi olla kymmeniä.
Viranomainen salasi tiedon Polarican poimijoista
Syksyn 2020 etäkokoukseen osallistui myös Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston johtoa. Tämä virasto on käytännössä marja-alan suurin vallankäyttäjä, koska se päättää siitä, kuinka monta ulkomaalaista poimijaa kukin suomalainen marjayritys voi palkata. Marjafirmoille ulkomainen työvoima on elintärkeää, koska suomalaisten poimijoiden määrä on marginaalinen.
Jos yritys laiminlyö velvoitteitaan tai sen taloudessa on ongelmia, TE-toimisto voi vähentää tietyn yrityksen poimijakiintiötä huomattavasti tai jopa nollata sen. Ulkoministeriö myöntää thaimaalaisille viisumeita TE-toimiston lausuntojen perusteella.
Olli Sorainen on puolestaan ollut keskeinen henkilö marjanpoiminta-asioissa Suomessa niin Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston, yritysten kuin Thaimaan viranomaisten suuntaan. Hän johti vuosia alan toimijoiden yhteisiä keskusteluja ja valmisteli 2021 voimaan tullutta marjalakia. TE-toimisto toimii Soraisen työnantajan TEM:n ohjauksessa.
TE-toimisto on siis tiennyt Polaricaan kohdistuneista syytöksistä viimeistään syksyllä 2020. MOT pyysi virastosta tietoa siitä, vähensikö se Polarican poimijakiintiötä vuosina 2021 ja 2022. TE-toimisto salasi tiedon, pelkän luvun poimijoiden määrästä, yrityksen liikesalaisuuden perusteella. Virasto ei ylipäätään halunnut kommentoida Polaricaa eikä Soraista meneillään olevaan rikostutkintaan vedoten.
Polarican itse julkisuuteen kertomien lukujen perusteella TE-toimisto ei ole rajoittanut Polarican poimijoiden määrää sen jälkeen, kun yhtiön epäselvyydet tulivat julki. Päin vastoin luku on vain kasvanut.
Kun Polarica toi Suomeen 2020 kesällä noin 700 thaimaalaista poimijaa, seuraavana vuonna heitä saapui 1 150 ja viime kesänä 1 200 poimijaa. MOT:n tiedossa ei ole, liittyykö Polarican poimijakiintiö rikostutkintaan.
Ensimmäisenä koronakesänä Suomeen tuli suunniteltua vähemmän poimijoita, koska pitkään oli epäselvää, pääsevätkö he ylipäätään maahan rajoitusten vuoksi.
Polarica peri poimijoilta liikaa kuluja
Syksyllä 2020 Polarican toimitusjohtaja Jukka Kristo valitti koronan haittoja bisnekselleen. Thaipoimijoiden pääsy Suomeen viivästyi, ja hyvää marjasatoa jäi keräämättä.
– Kaikella tällä oli miljoonaluokan vaikutukset, Kristo arvioi koronakesää.
Vaikuttiko Polarican heikentynyt taloudellinen tilanne thaimaalaisten poimijoiden kohteluun?
Thaimaan viranomaiset kertovat tallenteella, että joillekin poimijoille jäi käteen kesästä alle tuhat euroa, vaikka Thaimaa oli edellyttänyt poimijoille noin 3 100 euron takuuansiota poiminta-ajasta ja -tuloksesta riippumatta. Vuonna 2020 ulkomaalaisten luonnontuotteiden kerääjien ansioiden mediaani kulujen jälkeen oli noin 3 700 euroa.
MOT:n tietojen mukaan syy huonoihin tienesteihin oli se, että Polarica veloitti poimijoilta huomattavasti tavallista suurempia kulukorvauksia. Niitä peritään muun muassa ruuasta, majoituksesta ja kuljetuksista. Maksuille ei ole määritelty kattoa laissa, jossa puhutaan vain kohtuullisista kuluista.
Poimijoiden palkkoja oli myös maksamatta heidän jo palattuaan Thaimaahan.