Jätkäsaaren uimahallin rakentaminen uhkaa taas viivästyä – hallipulan ratkaisuksi pohditaan jopa Uimastadionin avaamista talveksi

Jätkäsaaren uimahallin ja pelikenttien piti olla valmiina jo vuosia sitten. Nykyinen suunnitelma avata halli muutaman vuoden päästä on jälleen uhattuna.

Jätkäsaaren bunkkeri kuvattuna maantasosta.
Länsisataman betonijärkäle on odottanut vuosia purkamistaan. Entisen satamavaraston tilalle on tarkoitus rakentaa kauan kaivattu uimahalli ja asuntoja. Kuva: Kristiina Lehto / Yle
  • Elina Jämsén

Miltä tuntuisi uida talvisen tähtitaivaan alla keskellä Helsinkiä? Kaupunki on selvittänyt Uimastadionin maauimalan muuttamista ympärivuotiseksi uintipaikaksi.

Selvityksen tekeminen on kuitenkin viivästynyt, ja tulokset julkaistaan vasta loppukesällä.

Helsingin kaupunki kertoo kuitenkin jo nyt Ylelle, että Stadikan maauimalan muuttaminen ympärivuotiseksi saattaa osoittautua liian kalliiksi toteuttaa. Uimastadionia ei voi kattaa, koska se on suojeltu. Veden pitäminen lämpimänä ympäri vuoden saattaisi tulla myös liian kalliiksi.

Kantakaupungin ja koko Etelä-Helsingin pitkään jatkunut uimahallipula pahenee entisestään, kun Yrjönkadun uimahalli sulkeutuu remontin vuoksi ensi keväänä.

Jätkäsaaren Bunkkerin tilalle rakennettavassa uimahallissa ei välttämättä päästä uimaan vielä vuonna 2026, vaikka näin vuosi sitten luvattiin.

Havainnekuva Jätkäsaaren bunkkerin tilalle suunnitellun rakennuksen uimahallista.
Jätkäsaaren Bunkkerin toisen kerroksen betonihalli.
Betonijärkeleen tilalle nousevan rakennuksen alimmaiseen kerrokseen tulisi uimahalli. Kuvat: Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy (vasen), Petteri Juuti / Yle (oikea)

Sijoittaja puuttuu, Bunkkerin purkamista ei voi aloittaa vieläkään

Jätkäsaarelaisille luvattiin jo vuosia sitten uimahalli ja pelikentät. Alun perin purettavaksi aiotun Bunkkerin paikalle suunnitellut liikuntatilat ja asunnot piti olla valmiina vuosia sitten.

Sataman entinen varasto seisoo kuitenkin edelleen paikoillaan Verkkokauppa.comin vieressä Länsisatamassa. Viime aikoina sitä on käytetty varastona.

Jätkäsaaren bunkkeri-rakennus kuvattuna toisen rakennuksen parvekkeelta.
Bunkkeri on ollut voimakkaasti kasvavan Länsisataman maamerkki kymmenien vuosien ajan. Kuva: Kristiina Lehto / Yle
Havainnekuva Jätkäsaaren bunkkerin tilalle suunnitellusta rakennuksesta.
Bunkkeri puretaan kokonaan, ja sen tilalle rakennetaan muodoltaan samantyyppinen rakennus. Kuva: Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy

Helsingin kaupunki ja rakennusyhtiö SRV tiedottivat viime kesänä, että tavoitteena on vihdoin vuonna 2026 avata uimahalli.

Jotta tämä toteutuisi, purkutyöt pitäisi aloittaa tänä vuonna.

SRV on valmis aloittamaan purkutyöt ja kirjoittamaan kauppakirjan kaupungin kanssa, kunhan sijoittaja löytyy.

Sijoittajaa hankkeelle ei ole kuitenkaan vieläkään löytynyt.

– Sanotaanko näin, että vakavat neuvottelut on menossa, hankejohtaja Keijo Tikkala SRV:ltä sanoo.

Kaupunginvaltuuston hyväksymän esisopimuksen mukaan kaupunki myy rakennuksen rakennusyhtiölle ja tulee itse vuokralaiseksi rakennuksen alimpiin kerroksiin, jonne tulee uimahalli ja liikuntasaleja.

SRV:n Tikkalan mukaan vanhan rakennuksen purkamista ei voida aloittaa ennen kuin on varmaa, että sijoittaja löytyy.

– Valmistelutöitä tehdään, mutta me emme voi sitoa siihen rahaa ennen kuin sopimukset on tehty. Se on sellainen hanke, että sitä ei voi pysäyttää, kun se aloitetaan, Tikkala sanoo.

Sukella sisälle historialliseen Bunkkeriin, jossa aika pysähtyy. Kiipeä katolle, jossa kasvaa sammalta. Kurkkaa yli kattojen kauas merelle.

Helsinkiläisiä lapsia kuljetetaan Espooseen uimaan

Helsingin merelliseen Jätkäsaareen on houkuteltu uudisasukkaita liikuntapalveluilla, kuten Bunkkerin paikalle rakennettavalla uimahallilla, terminaalin viereen Ahdinaltaaseen suunnitellulla merikylpylällä ja uimarannalla.

Kaikki suunnitelmat ovat kuitenkin siirtyneet, ja alueen asukkaat alkavat jo tuskastua odottamiseen.

Muun muassa Jätkäsaaren asukkaiden kaupunginosaryhmässä asukkaat ovat kertoneet, että lapsia on kuljetettava Espooseen uimaan, kun Etelä-Helsingin hallit ovat täynnä tai vaikean matkan päässä.

Kaupungilla ei kuitenkaan ole varasuunnitelmaa, jos Bunkkerin rakentaminen vielä viivästyy tai jopa peruuntuu – joskin uimahallien epätasainen alueellinen jakautuminen on tiedossa.

– Uimahallien rakentamiskustannukset ovat niin korkeita, että täytyy löytää paikka, jossa uimahalli on seuraavat viisikymmentä vuotta, Helsingin liikuntajohtaja Tarja Loikkanen sanoo.

Jos uutta uimahallia alettaisiin suunnitella uuteen paikkaan asemakaavamuutoksia tekemällä, se saattaisi kestää Loikkasen mukaan vielä pidempään kuin Bunkkerin uimahallin avaaminen.

– Etelä-Helsingissä on se haaste, että sieltä ei löydy sopivan kokoista tonttia, johon voitaisiin rakentaa riittävän iso uimahalli.

Pienet hallit eivät ole kaupungin mukaan tarpeeksi kustannustehokkaita.

Erääksi vaihtoehdoksi uintimahdollisuuksien parantamiseksi kaupunkilaiset ovat ehdottaneet Uimastadionin muuttamista ympärivuotiseen käyttöön.

Helsingin uimastadion avasi ovensa 15. toukokuuta 2022. Kaarle Häikiö hyppää altaaseen.
Uimastadion kuvattuna kesällä 2022. Kuva: Ilkka Loikkanen / Yle

Helsingin osallistavan budjetoinnin Omastadi-äänestyksen tuloksena päätettiin muutama vuosi sitten, että kaupunki selvittää, voisiko Uimastadionia avata ympärivuotiseksi uimalaksi.

– Selvityksen pitäisi olla näillä näppäimillä valmis ja uskon, että se julkaistaan loppukesästä kaikille kaupunkilaisille yhtä aikaa, Helsingin liikuntajohtaja Tarja Loikkanen sanoo.

Vaikka selvitys ei ole vielä julkinen, liikuntajohtaja epäilee, että stadionin veden lämmittäminen saattaisi tulla liian kalliiksi.

Stadikalla polskimassa olleet Anja Lahtinen, Karoliina Paavilainen ja Pauliina Harjula uisivat mielellään siellä myös talvella, jos vesi olisi tarpeeksi lämmintä. Heidän mielestään Helsingissä on uimapaikkoja aivan liian vähän. Alta voit kuunnella heidän ajatuksiaan aiheesta.

Uimarit olisivat valmiita tulemaan Stadikalle myös talvella
Tekstiä, tekstiä

Selvityksessä on tarkasteltu erilaisia vaihtoehtoja ympärivuotiseen käyttöön, kuten sitä, voisiko Stadikasta tehdä talviuintityyppisen uimahallin. Tällöin veden lämpötila ei olisi niin korkea kuin sisäuimahalleissa.

– Nyt pohditaan sitä, että jos allas peitetään yöksi, niin kuinka paljon energiaa tarvitaan veden lämmittämiseen esimerkiksi kahdenkymmenen asteen pakkasilla, liikuntajohtaja Loikkanen kertoo.

Pääsylipputuloilla kustannuksia ei Loikkasen mukaan voi kattaa, koska kaupungin uimahalleissa hintojen pitää olla niin kohtuulliset, että kaikilla on mahdollisuus uida niissä.

Voisiko eräs vaihtoehto olla, että yksityinen toimija hoitaisi maauimalan talvikäytön?

– Tällainen yritelmä on joskus ollut, kun ajattelimme voisiko Yrjönkadun uimahallia pyörittää kesällä jokin yksityinen taho, koska se on niin ikoninen paikka. Se saattaisi kiinnostaa matkailijoita.

Siihen ei kuitenkaan ollut kiinnostuneita, koska käyttökustannukset ovat niin korkeita.

Omastadi-äänestyksen tuloksena syntyneen selvitystyön hinnaksi arvioitiin alun perin 100 000 euroa, mutta selvitys tulikin maksamaan vain 15 000 euroa.

– Alun perin Uimastadionilla oli tarkoitus tehdä talvisimulointia, mutta siitä luovuttiin varsin nopeasti, koska lähtötietoja oli muutenkin saatavilla. Tietoa saatiin muun muassa Allas Sea Poolilta, Loikkanen kertoo.

Poliitikot päättävät lopulta kannattaako Uimastadionia avata ympärivuotiseen käyttöön.

Mitä ajattelet, pitäisikö Uimastadionin olla auki myös talvella? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 11.6.2023 kello 23:een asti.