Oulaistelainen luomutilayrittäjä Marika Kamps napsii siitepölyä kotikeittiössään. Sitä on tarjolla kuivattuina rakeina mutta myös vasta pesästä kerättyinä väripalleroina. Herkku maistuu hänelle sellaisenaan tai vaikkapa jugurttiin sekoitettuna.
Siitepölyä voi siis syödä. Kampsin mukaan kyse on luonnontuotteesta, jonka hyödyt tuntuvat olevan vielä monelle vieraita. Messuilla tai markkinoilla maistatustarjoukseen reagoidaan yleensä kauhistellen.
– Ensimmäisenä ajatellaan allergisia reaktioita ja sitä, että nenä alkaa vuotaa ja silmät valua. Todellisuudessahan siitepöly on sellainen superfood, jota voi käyttää sekä lisäravinteena, urheiluravinteena että allergian siedätyshoidossa, hän sanoo.
Kotimainen siitepöly on vielä kiven alla, sillä tuottajia on varsin vähän – ja luomutuottajia vielä vähemmän, Kampsin mukaan yhden käden sormilla laskettava määrä. Kamps kertoo, että pääosa Suomessa myytävästä siitepölystä tulee Unkarista ja Espanjasta.
Jos kotimaista siitepölyä sattuu löytymään esimerkiksi luontaistuotekaupasta tai suoraan tilalta, ostaja saattaa hieraista silmiään: siitepölyn kilohinta keikkuu sadan eron nurkilla.
– Eivät allergialääkkeetkään ihan halpoja ole. Sitten voi miettiä, kumpi on parempi, Kamps toteaa.
Aloita siedätyskokeilu varoen
Allergia-asiantuntija Katariina Ijäs allergia-, iho- ja astmaliitosta suhtautuu siitepölyn käyttöön siedätyshoitona varovaisen myönteisesti. Arviolta jopa yli miljoona suomalaista kärsii siitepölyallergiasta, ja monet oireilevat jopa helmikuusta lähtien läpi kesän.
Siksi Ijäksen mukaan on hyvä, että oireiden lievittämiseen löytyisi erilaisia omatoimisesti kotioloissa käytettäviä keinoja.
– Aikuinen voi halutessaan kokeilla siitepölyä siedätyshoitona, kunhan aloittaa riittävän pienellä määrällä ja ehdottomasti siitepölykauden ulkopuolella. Jos oireita tulee, määrää on pienennettävä entisestään tai jätettävä kokeilu siihen.
Kotimainen siitepöly on siedätykseen Ijäksen mukaan ulkomailta tuotua parempaa, koska siinä on tuttuja siitepölyn aiheuttajia.
Ijäs korostaa, että allergia-, iho- ja astmaliito suosittelee siitepölyallergian siedätykseen terveydenhuollossa toteutettavaa pistos- ja tablettihoitoa. Sen tehosta on paljon tutkimusnäyttöä. Sellaista ei siitepölystä ole.
Siitepölyn ravitsemuksellista arvoa Ijäs ei pidä kovin merkittävänä. Tämä johtuu muun muassa siitä, että jo hinnankin takia siitepölyä syödään yleensä vain pieniä määriä.
– Siitepölyssä on mukana luonnonmikrobeja, ja se voi olla yksi väylä rikastaa omaa ruokavaliota, hän kuitenkin lisää.
Siitepöly tippuu jaloista keräimiin
Marika Kamps ja hänen miehensä Ahti Auno ovat keränneet Arvolan tilallaan Oulaisissa siitepölyä pari vuotta. Tilalla viljellään luomumarjoja, ja mehiläistoiminta siitepölyn keräyksineen on sen tukena.
Tämän kesän keräysurakka on päässyt Pyhäjoen rannalla vauhtiin koleasta säästä huolimatta. Mehiläiset lentelevät ahkerina voikukkapelloilla ja kuljettavat takajaloissaan siitepölyä pesiin.
Tässä kohtaa tuottaja nappaa siitepölystä osansa.
– Meillä on pesän edessä keräimet, johon osa siitepölystä putoaa, Auno kertoo.
Välistä ei saa kuitenkaan vetää liikaa, jotta mehiläiset eivät joudu pulaan. Auno muistuttaa, että siitepöly on tärkeä myös mehiläisille, jotka kasvattavat sen avulla seuraavan sukupolven.
Arvolan tilalla siitepölykeräimet tyhjennetään suunnilleen joka toinen päivä. Tuore siitepöly on kosteaa, joten se ei säily kovin pitkään. Siksi vasta kerätyt pallerot pakastetaan ja sen jälkeen kuivataan. Lopuksi vielä siivilöidään roskat pois.
– Viime vuonna saimme siitepölyä noin sata kiloa. Toistaiseksi sää on ollut siitepölyn keräämisen kannalta poikkeuksellisen huono, joten sato saattaa tänä kesänä jäädä viime vuotta pienemmäksi. Toivotaan, että lämpenee.