Turun hovioikeus piti murhatuomion ennallaan vuonna 1994 surmatun Ilpo Härmäläisen tapauksessa.
Lasse Lehto, 69, tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen Härmäläisen murhasta. Hän vaati hovioikeudessa syytteen kumoamista.
Itsenäisen Suomen oikeushistoriassa ketään ei ole koskaan aiemmin tuomittu henkirikoksesta yhtä pitkän ajan jälkeen.
Viime vuoden toukokuussa Varsinais-Suomen käräjäoikeus langetti Lehdolle tuomion murhasta.
Liiketoimien epäselvyydet mahdollisena motiivina
Mainostoimistoyrittäjänä toiminut Lehto ja lakimies Härmäläinen olivat liikekumppaneita vuonna 1994.
Hovioikeuden mukaan Lehto oli yhteisiin liiketoimiin liittyvien taloudellisten epäselvyyksien vuoksi houkutellut Härmäläisen mukaansa omistamaansa purjeveneeseen Satavan satamaan ja surmannut tämän veneessä ampumalla pistoolimaisella ampuma-aseella selkään ja päähän.
Oikeus katsoo, että pyrkimys estää yrityksen ajautuminen taloudellisiin vaikeuksiin on voinut toimia Lehdon motiivina Härmäläisen surmaamisessa.
1990-luvun puolivälissä Lehto tuomittiin ehdolliseen vankeusrangaistukseen törkeistä petoksista, jotka liittyivät kyseiseen vyyhteen.
Turun hovioikeuden mukaan asiassa ei pystytä varmuudella toteamaan, onko Härmäläinen ammuttu Lehdon tapahtuma-aikaan omistamalla aseella.
– Koska kyseisellä aseella on mahdollista ampua vastaavia luoteja, joita on löydetty Härmäläisen ruumiista, Lehdon tekoaikana omistama revolveri on ollut soveltuva Härmäläisen surma-aseeksi, oikeus toteaa.
Härmäläisen ruumis löydettiin vesistöetsinnöissä Turun Airistolta viime vuoden maaliskuussa.
Ruumis oli paketoitu muovisäkkeihin ja sen välittömästä läheisyydestä löydettiin veneen ankkuri. Tutkinnassa epäiltiin, että ankkuri oli peräisin Lehdon veneestä, mutta hovioikeuden mukaan asia on jäänyt epäselväksi.
Syyttäjä: Oikeus voitti
Aluesyyttäjä Niina Merivirta sanoo olevansa todella tyytyväinen hovioikeuden lopputulemaan.
– Hovioikeus harkitsi asiaa hyvin huolellisesti, se käy ilmi tuomion perusteluista. Huomiota kiinnitettiin nimenomaan näytön laajuuteen ja vahvuuteen sekä siihen, ettei muita epäiltyjä tekijöitä tullut missään vaiheessa esille.
Merivirta ei pidä todennäköisenä, että korkein oikeus ottaisi tapausta käsiteltäväksi.
– Tässä on nyt kaksi oikeusastetta päätynyt samaan lopputulokseen, molemmat ratkaisut ovat olleet yksimielisiä, näyttö on ollut hyvin vahvaa. En näe edellytyksiä, että tämä menisi korkeimpaan oikeuteen.
Syyttäjän mukaan tapauksen selviäminen on suuri helpotus omaisille, mutta se on tärkeää myös yhteiskunnallisesti.
– Sillä on hyvin iso merkitys, että oikeus voittaa ja rikosvastuu toteutuu näinkin pitkän ajan jälkeen, Merivirta lausuu.
Hän kiittelee esitutkinnan suorittanutta keskusrikospoliisia sekä vainajan etsinnöissä avustanutta Merivoimia hyvästä työstä.
Oikeus: Kellään muulla ei motiivia ja tilaisuutta tekoon
Lasse Lehdon puhelin on Härmäläisen katoamispäivänä 3. elokuuta 1994 yhdistynyt kello 13.44 Naantalin viljavaraston tukiasemaan, jonka peittoalueella Satavan satama on.
Hovioikeus huomauttaa, että viimeinen varma havainto Härmäläisestä elossa on kello 12.15, kun hän on saanut puhelun Lehdon yhtiön numerosta. Sen jälkeen hän on poistunut ulos ilmoittaen puolisolleen menevänsä katsomaan mainosmiehen kanssa asuntoa. Mainosmiehellä hän on tarkoittanut Lehtoa.
– Ketään muuta henkilöä kuin Lehto, jolla olisi ollut sekä mahdollinen motiivi että tilaisuus surmata Härmäläinen ja upottaa ruumis Airistolle, ei ole tullut ilmi.
Lehto on kertonut lähteneensä toimistoltaan samana päivänä vähän ennen kello 13:a Raisioon tapaamaan tuttavaansa. Hänellä ei kertomansa mukaan ole ollut käytössään autoa, vaan hän oli liikkunut mahdollisesti taksilla.
Matkalla takaisin toimistolle Lehto on kertonut soittaneensa puhelun, joka on yhdistynyt Naantalin viljavaraston tukiasemaan.
Hovioikeus kuitenkin katsoo, että puhelun yhdistyminen Naantalin viljavaraston tukiasemaan paikasta, josta Lehto kertoo soittaneensa, on erittäin epätodennäköistä.
– Selvästi todennäköisempää kuitenkin on, että puhelu on yhdistynyt edellä kuvatuin tavoin Naantalin viljavaraston tukiasemaan, jos se on soitettu Satavasta, hovioikeus lausuu.
Lisäksi päätöksessä mainitaan, että Lehto on pyrkinyt varmistamaan itselleen alibia muun muassa varaamalla lainaneuvotteluajan samalle päivälle.
Vaihtoehtoinen tapahtumainkulku epäuskottava
Turun hovioikeus ei myöskään pitänyt uskottavana vaihtoehtoista tapahtumainkulkua, jonka puolustus toi käsittelyssä esille.
Sen mukaan Härmäläisen ja Lehdon yhteinen liikekumppani, eräs turkulainen liikemies, olisi vihjaillut osallisuudestaan tekoon.
Liikemiehen vihjailuista kertoi hovioikeudessa kaksi todistajaa.
Oikeus katsoo, että kertomukset ovat olleet epätarkkoja eikä esitetty näyttö kokonaisuutena arvioituna tue liikemiehen osuutta murha-asiassa.
Asianajaja: Lehto odotti toisenlaista ratkaisua
Lasse Lehdon puolustusasianajajan Heikki Uotilan mukaan hänen päämiehensä odotti hovioikeudesta toisenlaista ratkaisua.
– Hän on pettynyt tähän ratkaisuun.
Uotila ei ole vielä ehtinyt perehtyä hovioikeuden ratkaisuun syvemmin, joten hän ei pysty arvioimaan tuomioistuimen perusteluja tässä vaiheessa tarkemmin.
Hän sanoo pohtivansa Lehdon kanssa valitusluvan hakemista korkeimmasta oikeudesta.
– Mitään vaihtoehtoja ei ole poissuljettu. Tämä tullaan kartoittamaan tarkasti päämieheni kanssa.
Uotilan mukaan Ilpo Härmäläisen tapaus on ollut poikkeuksellinen monella tavalla.
– Puhutaan hyvin vanhasta, noin 30 vuoden takaisesta tapauksesta. Olihan tässä sellainenkin seikka, että käräjäoikeuden prosessin alkaessa ei ollut vainajaa, joka löytyi vasta myöhemmin.
Juttua täydennetty 14.6.2023 kello 11.47 puolustusasianajaja Heikki Uotilan kommenteilla.
Juttua täydennetty 14.6.2023 kello 13.59 syyttäjä Niina Merivirran kommenteilla.