Kun Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaa valmisteltiin, kansalaisille tihkui vain niukalti tietoja vaikkapa valmisteltavista leikkauksista.
Yhteiskunnan avoimuuden ja kansalaiskeskustelun kannalta tärkeitä tietoja jäi pimentoon, arvioi julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen.
Valtiovarainministeriö (VM) tulkitsi muista ministeriöistä poiketen lakia tietojen julkisuudesta, kun ministeriö salasi Yleltä ja muilta tietoja pyytäneiltä neuvotteluihin lähteneet selvitykset vedoten asiakirjojen keskeneräisyyteen.
Hallitusneuvottelujen loppupuolella VM alkoi julkaista valikoiden selvityksiä. Loput valtiovarainministeriön asiakirjat julkaistiin hallitusneuvottelujen jälkeen 19.6.2023. Tosin VM salaa yhä vielä osan materiaalista. VM:n tiedotteen mukaan nyt julkistu aineisto ”ei kaikilta osin edusta valtiovarainministeriön virallisia kantoja tai näkemyksiä.”
Kun asiakirja lähtee ulos ministeriöstä, se on julkinen
Professori Tomi Voutilainen hämmästelee avoimuuden puutetta. Se muun muassa esti kansalaisia arvioimasta, sitä millaisen tiedon varaan hallitusohjelmaa rakennettiin.
VM ei antanut Ylelle sen pyytämiä asiakirjoja heti hallitusneuvottelujen alkuvaiheessa, vaan vetosi asiakirjojen ”keskeneräisyyteen”.
Keskeneräisyys on virheellinen peruste, julkisoikeuden ekspertti Voutilainen sanoo.
– Salaamisen tulee perustua lakiin. Asiakirjoista tulee julkisia silloin, kun ne on lähetetty ministeriöstä. Eivät ne ole niin sanotusti keskeneräisiä, Voutilainen kertoo.
Muut ministeriöt julkaisivat neuvottelujen ajan nopealla aikatalulla valmisteluaineistoja sekä ministeriöiden laskelmia verkkosivuillaan ja antoivat niitä median pyytäessä.Virastoista jopa supo toimitti kerkeästi omat asiakirjansa Ylelle.
Asiakirjat kertovat pähkähullujenkin päätösten lähteen
Otetaanpa esimerkki siitä, miksi hallitusneuvottelujen asiakirjojen julkaiseminen on tärkeää.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kommentoi neuvottelujen viime metreillä medialle kompromissia polttoaineen jakeluvelvoitteen seuraamusmaksun alentamista.
Päätöksen mukaan polttoaineita jakelevat yritykset voisivat rikkoa jakeluvelvoitetta ja selvitä rikkomuksesta nykyistä pienemmillä sakoilla.
Purra sanoi medialle 15. kesäkuuta 2023, että idea tuli valtiovarainministeriöstä.
Valtiovarainministeriön asiakirja tai selvitys jakeluvelvoitteesta siis voisi kertoa, ehdottivatko VM:n virkamiehet päätöstä, jonka voisi tulkita kehotuksena jopa lain rikkomiseen tai kiertämiseen.
Voutilainen sanoo, että hallitusneuvottelut koskevat kaikkia meitä. Siksi avoimuus on erityisen tärkeää.
– Ministeriön tuottamista luvuista ja tiedoista voi olla erilaisia näkemyksiä. Niissä voi olla virheitä tai sitten ne voi olla vain ministeriön mieleisiä, sanoo itsekin valtiovarainministeriössä aiemmin työskennellyt, Itä-Suomen yliopiston professori Voutilainen.
Voutilainen sanoo, että oikea tieto ehkäisee levottomuutta. Esimerkiksi Kemissä ja Savonlinnassa huolestuttiin tiedoista, joissa huhuttiin alueiden sairaaloiden lopettamisesta hallitusneuvotteluiden tuloksena.
Säätytalon porukoilla ei ole erityisoikeutta salaiseen tietoon
Kun valtiovarainministeriö on toisaalta pitänyt asiakirjoja salassa julkisuudelta, on se toisella kädellä toimittanut salattuja asiakirjoja Säätytalolle.
Professori Voutilainen hämmästelee valtiovarainministeriön perustuslain ja julkisuuslain vastaista tulkintaa.
– Säätytalon kansanedustajilla ja muilla neuvottelijoilla ei ole muita parempaa erikoisoikeutta saada salaisia asiakirjoja nähtäväkseeen. Ei ainakaan asemansa perusteella, Voutilainen selittää.
Hallitusneuvottelut ovat poliittinen prosessi, jossa neuvottelijoina ovat puolueiden eduskuntaryhmät. Ryhmät eivät ole siis eduskunnan toimielin eikä neuvottelijoilla minkäänlaista erityisasemaa saada salattua tietoa.
Kysytäänpä siis valtiovarainministeriön strategia- ja tutkimusjohtaja Olli Kärkkäiseltä, mitä valtiovarainministeriö tarkoittaa sillä, että Säätytaloon toimitettu asiakirja olisi keskeneräinen.
– Asiakirja on keskeneräinen, jos se ei ole vielä valmistunut käyttötarkoitukseensa. Esimerkiksi excel-tiedosto, jonka sisältö ja luvut elävät jatkuvasti hallitusneuvotteluiden edetessä. Hallitusneuvottelujen jälkeen julkaistaan kaikki julkiseksi tulleet asiakirjat. Osan keskeneräisyys on päättynyt jo aikaisemmin. Ja osan keskeneräisyys päättyy silloin, kun hallitusneuvottelut ovat valmiit.
Hallinto-oikeus oli jo vuonna 2020 toista mieltä. Keskeneräisyys ei ollut peruste salata asiakirjoja Yleltä edellisissä Antti Rinteen (sd.) vetämissä hallitusneuvotteluissa vuonna 2019. Oikeus katsoi valtioneuvoston kanslian salauspäätöksen virheelliseksi ja päätti, että asiakirjat olivat julkisia jo neuvottelujen aikana.
Miksi vaikkapa ”työmies-Putkonen” olisi muita oikeutetumpi salattuihin tietoihin?
Yle kysyi Kärkkäiseltä myös valtiovarainministeriön tulkintaa salaisen tiedon luovuttamisesta Säätytalon neuvottelijoille.
Miksi vaikkapa eduskunnan ulkopuolinen, perussuomalaisten niin sanottu työmies Matti Putkonen olisi oikeutetumpi Säätytalon salaiseen tietoon kuin vaikkapa toimittaja Merja Niilola?
– Ymmärtääkseni siellä on useampia pykäliä, joiden perusteella salassapidettävää tietoa voi luovuttaa julkisuuslain mukaan. Luonnollisesti, kun nämä salausperusteet ja luovuttamisperuste on tehty, ne on käyty läpi talon sisällä juristien kanssa.
Valtiovarainministeriö: ”Totta kai noudatamme lakia”
Valtiovarainministeriön edustaja Kärkkäinen kertoo, että hallinto-oikeuden päätös vuodelta 2020 tietojen julkisuudesta tunnetaan toki ministeriössä.
Yle kysyi Kärkkäiseltä, noudattaako VM julkisuuslakia.
– Ministeriö toimii luonnollisesti lainmukaisesti. Teemme täällä päätöksiä ja tulkitaan julkisuuslakia virkavastuulla. Totta kai virkamiehet noudattavat lakia.
Kärkkäinen toivookin, että hallitusneuvotteluista ja niihin toimitetuista asiakirjoista linjattaisiin selkeämmin julkisuuslaissa. Hän moittii lakia tulkinnanvaraisuudesta.
– Helpottaisi ministeriöiden, median ja hallitusneuvottelijoiden työtä, kun kaikille olisi yhtenäinen ja selkeä linjaus siitä, mikä on hallitusneuvotteluiden rooli julkisuuslain näkökulmasta.