Helsingin hovioikeus on antanut ratkaisunsa suurta julkisuutta saaneessa Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) entisen pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin rikosjutussa.
Yli-Viikari tuomittiin vankeuteen virkarikoksista ja kavalluksesta. Vankeusrangaistus on ehdollinen ja sen pituus on 3 kuukautta ja 10 päivää.
Yle tavoitti Yli-Viikarin torstaina aamulla pian sen jälkeen, kun hovioikeus oli antanut tuomion.
– Olen pettynyt, Tytti Yli-Viikari sanoi Ylelle.
Yli-Viikari tuomittiin hovioikeudessa virka-aseman väärinkäyttämisestä, virkavelvollisuuden rikkomisesta ja kavalluksesta.
Kavallustuomio ja virkavelvollisuuden rikkomisesta tullut tuomio koskevat Yli-Viikarin käyttämiä lentopisteitä.
Virka-aseman väärinkäyttämisestä tullut tuomio liittyy sopimukseen, jolla VTV:n ylitarkastajalle maksettiin kaksi vuotta palkkaa ilman työvelvoitetta ennen eläkkeelle jäämistä.
– Olin toiveikas, kun lähdettiin hovioikeusvaiheeseen.
– Kun valmistelimme vanhuuseläkkeen virastossa, se tehtiin avoimesti ja hallintoprosesseissa. Siihen aikaan kenelläkään valmistelun osallistuneilla ei ollut sellaista näkemystä, että kyseessä voisi olla mitenkään laiton sopimus, Yli-Viikari sanoi.
Hän aikoo nyt rauhassa tutustua hovioikeuden tuomioon.
Hovioikeus: Virkamiehen sopimus lainvastainen
Käräjäoikeus tuomitsi Yli-Viikarin viime vuoden tammikuussa 80 päiväsakkoon virka-aseman väärinkäyttämisestä, virkavelvollisuuden rikkomisesta ja kavalluksesta.
Hovioikeus siis kovensi Yli-Viikarin tuomiota. Syyttäjä oli vaatinut Yli-Viikarille jo käräjäoikeudessa ehdollista vankeustuomiota.
Hovioikeus piti VTV:n ylitarkastajan kanssa solmittua sopimusta ilmeisen lainvastaisena.
Sopimuksessa oli sovittu, ettei ylitarkastajalla ollut työntekovelvollisuutta noin kahden vuoden aikana. Siitä huolimatta ylitarkastajalle oli maksettu ensin puolelta vuodelta sopimuksen voimaantuloajankohdan mukainen palkka, sen jälkeen osa siitä.
Mikko Koiranen: Tuomio ei vastaa sisäistä tunnettani
Hovioikeus katsoi Yli-Viikarin ja toisen vastaajan, VTV:n virasta pidätetyn hallintojohtajan Mikko Koirasen toimineen asiassa tahallisesti. Hovioikeus tuomitsi Koirasen 50 päiväsakkoon virka-aseman väärinkäytöstä.
Käräjäoikeus oli tuominnut Koirasen 30 päiväsakkoon virka-aseman väärinkäyttämisestä, joten myös hänen tuomionsa koveni hovioikeudessa.
Yle tavoitti Mikko Koirasen torstaina aamupäivällä. Koiranen sanoo ymmärtävänsä hovioikeuden ratkaisun.
–Ymmärrän kyllä, miltä [virkamiehen työsopimus] voi ulkopuolisten silmissä vaikuttaa. Ymmärrän hovioikeuden ratkaisun. Mutta tuomio ei vastaa sisäinen tunnetta, mitä olen tehnyt tässä asiassa, Koiranen sanoi.
Hänen mukaansa työsopimuksessa oli kyse hankalasta tilanteesta.
– Tässä oli kyse hankalan kokonaistilanteen ratkaisemisesta viraston kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi kyse oli myös ylitarkastajan kohdalla hyvänä henkilöstöpoliittisena asiana päättää iäkkään virkamiehen virkaura. Tämä takia olin valmis lähtemään tähän ratkaisuun, Koiranen toteaa.
Tuomioistuin piti menettelyllä tavoiteltua hyötyä huomattavan suurena, mutta katsoi, ettei tekoa ollut kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä ”erityisesti menettelyn taustasyyt huomioon ottaen”.
Koirasen tapauksessa rangaistusta lieventävänä seikkana kuitenkin pidettiin rikoksista kuluneen pitkän ajan lisäksi asian saamaa poikkeuksellisen laajaa julkisuutta.
Hovioikeus: Lentopisteillä tavoiteltu taloudellista etua
Hovioikeus katsoi, että käräjäoikeudessa Yli-Viikarille tuomittu 80 päiväsakkoa oli liian lievä rangaistus.
Se perusteli tätä erityisesti sillä, että Yli-Viikari oli tavoitellut taloudellista etua itselleen käyttäessään lentopisteitä määräysten vastaisesti yksityismatkoihinsa.
Oikeuden mukaan hänen menettelynsä oli ollut pitkäkestoista ja toistuvaa sekä erityisen moitittavaa hänen asemansa huomioon ottaen. Yli-Viikarin katsottiin osoittaneen piittaamattomuutta selviä määräyksiä kohtaan.
Toisaalta hovioikeus otti virka-aseman väärinkäyttämiseen liittyen huomioon teosta kuluneen pitkän ajan.
Syyttäjä pohtii valitusluvan hakemista
Erikoissyyttäjä Mari Mattilan mukaan hovioikeuden ratkaisu vaikuttaa etenkin syyksilukemisen osalta hyvin perustellulta. Hän on tyytyväinen Yli-Viikarin rangaistuksen pituuteen.
– Ratkaisussa on otettu huomioon niitä seikkoja, joita syyttäjä on esittänyt. Erityisesti lentopisteasiassa on huomioitu siitä saatu henkilökohtainen hyöty sekä ilmeinen piittaamattomuus määräyksistä ja ohjeista.
Hän pitää todennäköisenä, että ainakin Yli-Viikarilla voi olla intressi hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.
– Nimenomaan Yli-Viikarin rangaistuksen mittaaminen ja viraltapano ovat kysymyksiä, joissa saattaisi olla sellaista mielenkiintoa, että korkein oikeus voisi niihin haluta tarttua.
Mattila ei vielä osaa ottaa kantaa, aikooko syyttäjäpuoli hakea valituslupaa.
Hän toteaa, että valitusluvan hakemista voisi puoltaa erityisesti kaksi seikkaa: Virka-aseman väärinkäyttämisen osalta teon törkeys sekä lentopisteiden käyttöön liittyen se, onko kyse ollut maksuvälinepetoksesta vai kavalluksesta.
– Pohdiskelen asiaa luultavasti muutaman päivän. Täytyy rauhassa miettiä näitä kahta kysymystä, onko niissä jotain perustetta, johon kaivattaisiin korkeimman oikeuden linjausta.