Valjaat ylle, tela kainaloon ja nosturi käyntiin. Tähän tapaan ovat alkaneet taiteilija Verna Tervaharjun työpäivät kesäkuussa.
Tervaharjun työmaa sijaitsee Tampereen Tammelassa. Siellä seitsemänkerroksisen talon päätyyn on piirtynyt suurikokoinen muraali runoilija Kirsi Kunnaksen (1924-2021) kunniaksi.
Villiomenapuu-niminen teos on saanut nimensä Kunnaksen esikoiskokoelman mukaan.
Maalarin muskelit kovilla
Maalaus siirtyi luonnoksesta seinälle suhteellisen tiukalla aikataululla, noin parissa viikossa. Varsinainen luova työ tehtiin suunnitteluvaiheessa tietokoneella.
Käytännön toteutuspuoli on tuntunut välillä taiteilun sijaan ”raksaamiselta”, Verna Tervaharju nauraa.
– Tottakai seinälle luonnostellessakin tarvitaan luovaa hahmotuskykyä, mutta muuten tämä on pitkälti teknistä suorittamista. Olisi ehkä pitänyt käydä salilla tätä ennen.
Maalatessa muskelit ovat koetuksella, koska röpelöinen seinä vaatii voimaa.
– Jokaiseen koloon pitää saada väriä. Telaamisen lisäksi pitää töpöttää pensselillä.
Muraalimaalarin ergonomiaa ei opeteta taiteilijaopinnoissa.
– Koulussa ei opi muutenkaan seinämaalausten tekemistä. Itse olen oppinut tekemällä, kun olen assaroinut muita taiteilijoita. Kaikilla on erilaiset tavat tehdä, Tervaharju sanoo.
Merkittävä modernisti
Että iloni olisi puu
oksilla omenat
olisi keveys ja tuuli
joka kantaa
että iloni olisi tuuli joka kantaa
Maalaus sisältää katkelman runosta Että iloni olisi puu (1986).
Annikin runofestivaalin tuottaja Simo Ollila kertoo, että Kunnaksen muraaliin haettiin innoitusta nimenomaan aikuisten runotuotannon puolelta.
– Olisi ollut itsestäänselvää lähteä lorutuotannolla Tiitiäisen satupuusta. Kirsi Kunnaksella on kuitenkin myös valtava merkitys suomalaisen sodanjälkeisen modernismin kehityksessä, ja hänen aikuisille suunnattu tuotantonsa on laajaa. Halusimme nostaa sitä esiin.
Pelkkää positiivista palautetta
Säiden lisäksi muraalintekijää ovat kesäkuussa hellineet ohikulkijoiden kommentit. Viereisen talon parvekkeilta vilkutellaan ja ihmiset iloitsevat ääneen siitä, miten harmaan seinän sijasta ikkunasta näkyykin nyt omenapuu kukkineen.
Näillä kulmilla ollaan entuudestaan muraalimyönteisiä. Naapuritalon päädyssä runoilija Mirkka Rekolan kunniaksi versova, taiteilija Teemu Mäenpään käsialaa oleva Runopuu on ilahduttanut kulmakuntaa jo kolmen vuoden ajan.
– Ihmiset ovat täällä valmiiksi mielissään. Olen maalannut monenlaisissa paikoissa, eikä kaikkialla olla yhtä kiitollisia tästä taiteenmuodosta, Tervaharju hymyilee.
Kirsi Kunnas oli luonteva valinta seuraavan muraalin saajaksi, sillä hänen syntymästään tulee ensi vuonna kuluneeksi sata vuotta.
Lisäksi vierekkäiset puut kuvastavat ystävyyttä, sanoo Annikin runofestivaalin tuottaja Simo Ollila.
– Mirkka Rekola ja Kirsi Kunnas olivat läheisiä ystäviä.
Toimittaja Anna Sirén kiipesi nosturiin taiteilijan seuraksi. Kuuntele haastattelu tästä.
Villiomenapuu-muraalin virallista julkistustilaisuutta vietettiin 28. kesäkuuta.