Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) jäsenet ovat torstaina vierailleet Kittilän kultakaivoksella. Syynä katselmukseen on kaivoksen laajentamiseen liittyvistä ympäristö- ja vesitalousluvasta tehty valitus.
Katselmuksen tarkoituksena on selvittää ympäristövaikutuksia, joita kaivoksen laajentaminen ja jätealueen suurentaminen aiheuttavat. Vierailua käytetään lisäselvityksenä päätöksenteossa, kertoo ratkaisukokoonpanon puheenjohtaja, oikeusneuvos Riitta Mutikainen.
– Kirjallinen aineisto avautuu erilailla, kun näkee missä järjestyksessä täällä erilaiset toiminnot tapahtuvat, Mutikainen sanoo.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (avi) on vuonna 2020 myöntänyt lupia kaivoksen laajennusta, jätealtaan korottamista ja uutta käsiteltyä jätevettä kuljettavaa purkuputkea varten.
Uusi purkuputki on yksi osa kokonaisuutta, joka mahdollistaa malmin louhintamäärän lisäämisen 1,6 miljoonasta tonnista 2 miljoonaan tonniin vuodessa.
KHO tekee vuosittain katselmuksia, mutta on harvinaista, että sen jäsenet vierailevat jo toimivalla kaivoksella. Kittilän kaivos on toiminut useiden vuosien ajan, ja se on Euroopan suurin kultakaivos. Se on yhdessä matkailun kanssa Kittilän suurin työnantaja.
Luonnonsuojelijat valittivat päätöksestä
Nyt valitusten kohteena oleva lupaprosessi on ollut monimutkainen.
Luonnonsuojelujärjestöt valittivat vuonna 2020 luvista, jotka avi myönsi kaivokselle. Tämän jälkeen Vaasan hallinto-oikeus kumosi avin päätökset ja palautti asiat uudelleen valmisteltavaksi.
Sekä kaivosyhtiö Agnico Eagle Finland että Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ja Vesiluonnon puolesta -yhdistys hakivat valituslupaa KHO:sta.
Kaivosyhtiö vaatii, että hallinto-oikeuden päätökset kumotaan ja avin päätökset tulevat voimaan. Ympäristöjärjestöt vaativat, että yhtiön ympäristölupahakemukset hylätään.
Vierailu kaivokselle ja video purkuputkesta
KHO:n jäsenet vierailivat torstaina muun muassa rikastushiekka-altaalla, jonne sijoitetaan kultamalmin rikastuksessa syntyvää jätettä, jonka ely-keskus on aiemmin todennut olevan syanidipitoista.
Kaivosyhtiö kuitenkin painottaa, että syanidi tuhotaan ennen kuin rikastushiekka johdetaan rikastehiekka-altaalle.
Ennen kierrokselle lähtemistä KHO:n jäsenet näkivät myös videon jätevesien purkuputkesta, joka on ollut kritiikin kohteena. Luonnonsuojelijat ovat väittäneet, että kaivos välttelee todellista veden puhdistamista.
Itse 22 kilometriä pitkän putken luona KHO:n delegaatio ei käynyt. Katselmuksessa mukana ollut oikeusneuvos Riitta Mutikainen toteaa, että putken tapauksessa video oli riittävä. Hän muistuttaa, että KHO:n tarkoitus ei ole tehdä esimerkiksi mittauksia kaivoksella.
– Tämä katselmus näin toteutettuna antaa riittävän lisäselvityksen kirjalliseen aineistoon nähden, Mutikainen sanoo.
Putki on jo käytössä, kun KHO antoi viime vuoden puolella väliratkaisun, jota se perusteli ympäristösyillä. Taustalla oli pelko purkuvesialtaiden ylitulvimisesta. Kultakaivoksen tuotanto on täytynyt kuitenkin pitää 1,6 miljoonassa tonnissa.
Kaivosyhtiön mukaan purkuputken käyttöönotto on pienentänyt Loukiseen kohdistuvaa ympäristöjalanjälkeä. Yhtiö toteaa, että vesi puhdistetaan ja sen laatua ja määrää tarkkaillaan ennen ohjaamista purkuputkeen.
Seuraavaksi selviää miten lupien käy, ja saako kaivos ottaa käyttöön purkuputken lopullisesti käyttöön. Kesälomat tosin hidastavat KHO:n selvitystyötä.
– Päätöksenteko toteutetaan mahdollisimman nopeasti, KHO:n Riitta Mutikainen sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herätti, voit kommentoida aihetta 16.6. klo 23 saakka.