Uudessa hallitusohjelmassa puhutaan useassa kohdassa kehitysyhteistyöstä.
Selkeä leikkaus kohdistuu varsinaisiin kehitysyhteistyövaroihin, eli varoihin joilla tehdään esimerkiksi maiden välistä yhteistyötä.
Varsinaista kehitysyhteistyötä leikataan noin 280 miljoonaa vuoteen 2027 mennessä. Aiemmin julkisen talouden suunnitelmassa oli, että varsinaista kehitysyhteistyötä kasvatetaan 900 miljoonaan vuoteen 2027 mennessä.
Kehitysyhteistyön säästöjä toteutetaan asteittain, ottaen huomioon tehdyt sitoumukset, ohjelmassa sanotaan.
Vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingosta arvioi, että rahojen vähentäminen vaikuttaa suoraan kehitysyhteistyön toteuttamiseen.
– Suomalainen kehitysyhteistyö pystyy kyllä jatkumaan. Pystymme auttamaan maailman hädänalaisia, pystymme osallistumaan kestävään kehitykseen globaalisti, mutta sitä pystytään tekemään merkittävästi vähäisemmillä voimavaroilla kuin mitä on tarpeen, hän sanoo.
Fingon edustajan mukaan maailmassa on koronan, ilmastonmuutoksen ja Ukrainan sodan takia ennennäkemättömän suuret tarpeet kestävälle kehitykselle ja kansainväliselle solidaarisuudelle.
– Jos tässä tilanteessa Suomi leikkaa kehitysyhteistyön määrärahoja, niin me menemme täysin päinvastaiseen suuntaan, hän sanoo.
Suomen kehitysavun maksatukset olivat viime vuonna noin 1,5 miljardia euroa, kun vastaava summa vuonna 2021 oli 1,2 miljardia. Viime vuoden lukua kasvatti ukrainalaisten pakolaisten vastaanotto.
Kansalaisjärjestöjen roolia korostetaan
Hallitusohjelmassa painotetaan suomalaisten kansalaisjärjestöjen roolia. Ohjelman mukaan painopistettä siirretään pois kahdenvälisistä valtioiden välisisistä maaohjelmista kotimaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön.
Fingon Nalbantoglu pitää hyvänä sitä, että hallitus näyttää antavan tunnustusta järjestöille.
– On myönteiseltä, että hallitus antaa arvoa suomalaisten kansalaisjärjestöjen työlle. Mutta tapa, jolla painopiste siirtyy on hieman kielteinen, Nalbantoglu sanoo.
Hän arvioi, että järjestöjen rahoitus kasvaa leikkaamalla muualta.
Myös laina- ja sijoitusmuotoisen kehitysyhteistyön rahoitusta vähennetään hallitusohjelman mukaan pysyvästi 60 miljoonaa euroa vuodessa.
Ukrainan apu erotetaan kehitysyhteistyöstä
Vuonna 2022 Suomen kehitysapurahat olivat poikkeuksellisen suuria aiempiin vuosiin verrattuna. Kehitysavun osuus suhteessa bruttokansantuloon nousi 0,58 prosenttiin, kun osuutta kasvatti pakolaisten vastaanotto.
Ulkoministeriön mukaan kehitysavuksi laskettavia pakolaiskuluja kertyi liki 400 miljoonaa euroa. Siitä valtaosa kului ukrainalaisten auttamiseen.
Uudessa hallitsohjelmassa Ukrainan humanitaarinen apu erotetaan omaksi osuudeksi, johon varataan 58 miljoonaa euroa vuodessa.
Hallitusohjelman mukaan Ukraina on hallituskaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde.
”Kehitysapu ehdollistetaan omien kansalaisten vastaanottamiselle”
Hallitusohjelmassa sanotaan myös, että ”Suomen kehitysyhteistyö ehdollistetaan omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.” Lisäksi sanotaan, että Suomi ei jaa kehitysapua hallinnoille tai toimijoille, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa.
Fingon Nalbantoglun mukaan näyttää, että hallitus katsoo koko ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa painottuneesti Venäjän Ukrainaan kohdentuvan hyökkäyksen kautta, ja että sille alistetan myös kehityspolitiikka.
– Esimerkkeinä tästä ovat Ukrainan tuen vahva painottuminen ja muun kehitysyhteistyön tarkastelu sen kautta, ovatko kehittyvät maat vastustaneet Venäjän hyökkäystä vai eivät. Sota Ukrainassa on tärkeä, mutta syytä olisi katsoa laajempaakin kuvaa, Fingon vaikuttamistyön johtaja sanoo.
Lajempaan kuvaan kuuluvat hänen mukaansa etenkin ilmastonmuutoksen ja eriarvoistumisen torjunta.
Suomi lupaa edelleen edistää muun muassa naisten ja tyttöjen oikeuksia. Viimeistään keväällä 2024 tehdään kansainvälisten suhteiden ja kehitysyhteistyön selontelo, joka hallitusohjelman mukaan sisältää linjauksen Suomen suhteista kehittyviin maihin.
Hallitusohjelmassa mainitaan Suomen pitkän tähtäimen tavoite saavuttaa kehitysyhteistyössä 0,7 prosentin osuus. Luku on ylittynyt kerran, lama-aikana vuonna 1991, kun bruttokansantulo laski jyrkästi. Tuolloin osuus oli 0,75 prosenttia bruttokansantulosta