Talousprofessorit Roope Uusitalo ja Vesa Vihriälä suhtautuvat varovaisen myönteisesti perjantai-iltana julkistetun hallitusohjelman talouslinjauksiin.
– Kokonaisuus on jokseenkin sopiva tilanteeseen, jossa meidän iso julkisen talouden alijäämä täytyy saada kuriin ja nyt suhdannetilanne on kuitenkin kohtuullisen hyvä. Toinen kysymys on, toteutuvatko asetetut tavoitteet, toteaa työelämäprofessori Vesa Vihriälä Helsingin yliopistosta.
– Kokonaisrakenne vastaa hyvin paljon sitä, mitä kokoomus ennen vaaleja esitti.
Helsingin yliopiston ja VATT:n julkistalouden professori Roope Uusitalo yllättyi positiivisesti energia- ja ympäristöpolitiikan linjauksista.
– Ne eivät ainakaan romuta suomalaista energiataloutta ja päästövähennystavoitteita.
Hallituksen muodostaja Petteri Orpon (kok.) johdolla valmisteltu uusi hallitusohjelma julkistettiin perjantaina. Se näyttää suuntaa hallituksen päätöksille seuraavan neljän vuoden aikana. Taloudessa hallituksen tavoite on vahvistaa julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla vaalikauden aikana neljässä vuodessa.
– Me toteutamme neljän miljardin euron suorat säästöt, Orpo sanoi.
Julkisen talouden menoja sopeutetaan säästöillä ja maksutuloilla noin neljän miljardin euron edestä. Rakennepoliittisilla toimilla, muun muassa työllisyystoimilla vahvistetaan julkista taloutta noin kahden miljardin euron arvosta.
Hallituksen tavoitteena on 100 000 uutta työllistä. Keinot siihen ovat niin radikaaleja, että Uusitalo arvelee ammattiyhdistysliikkeen vastustavan muutoksia tiukasti.
– Yllättävän iso paketti ollaan tekemässä työelämään ja nimenomaan muutoksia, joista työmarkkinajärjestöt ovat riidelleet koko 2000-luvun. Työehtosopimusten yleissitovuus on näköjään säilymässä, mutta suunnitelmissa on lakkosakkojen korotuksia, työttömyysturvan leikkauksia, irtisanomissuojan muutoksia, lomautusaikojen lyhentämisiä ja paikallisen sopimisen ehtojen muuttamisia. Jos nämä nyt toteutetaan hallituskauden aikana, niin se voi vielä aiheuttaa kovaa vastarintaa ay-liikkeessä, Uusitalo sanoo.
Vihriälä puolestaan uskoo, että lukumääräiseen työllisyystavoitteeseen voidaan päästä, jos niistä oikeasti pystytään päättämään. Mutta onko työllisyyspolitiikan toimilla mahdollisuus päästä laskettuun parin miljardin euron kohennukseen julkiseen talouteen, niin sen suhteen Vihriälä on skeptisempi.
– Koska se toteutuva lisätyöllisyys painottuu luultavasti osa-aikaisempiin enemmän kuin työllisyys keskimäärin ja tuottavuudeltaan se on luultavasti vähän heikompaa kuin keskimääräinen työllisyys. Luulen, että hallitusohjelman laskelmat perustuvat siihen, että lisätyöllisyys on ihan samanlaista kuin työllisyys meillä nytkin yleisesti.
Soteleikkaukset ihmetyttävät
Uusitaloa ihmetyttää hieman konkretian puute neljän miljardin leikkauksista kerrottaessa.
– Aika iso osa tavoitteista oli tyyliltään sellaisia, että vähennetään menoja merkittävällä summalla kertomatta tarkkaan, miten se tulee tapahtumaan. Nimenomaan näissä isoissa erissä, esimerkiksi sotealueitten menosäästöissä ei näkynyt konkreettisia keinoja. Helppo sanoa, että tehostetaan miljardilla, mutta vaikeampi näyttää miten se miljardin tehostus tapahtuu, Uusitalo huomauttaa.
Myös Vihriälä kummastelee hienokseltaan sitä, kuinka paljon hallitusohjelmassa lasketaan sotemenojen leikkauksen varaan verrattuna kehitysuraan, mikä siellä on muutoin tapahtumassa.
Kokonaisuutena Vihriälä näkee, että hallitusohjelma tukee talouskasvua keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, mutta lyhyellä aikajänteellä se heikentää kysyntää lievästi.
– Joka tapauksessa ohjelma, jossa parannetaan työvoiman tarjonnan kannustimia ja pyritään vahvistamaan tuottavuuden kehitystä, on Suomelle tarpeen, Vihriälä katsoo.
Uusitalo puolestaan sanoo, että talouskasvuun hallituksen toimilla on lopulta vain rajallinen merkitys, koska Suomi on pieni maa.
– Paljon riippuu siitä, mitä tapahtuu Suomen ulkopuolella.