Jukka Leppänen katselee alas kuivaan uomaan Nälönvirran padolta. Vuonna 1961 rakennettu pato mahdollistaa energiantuotannon läheisessä Palokin voimalaitoksessa.
Samalla se kuitenkin torppaa uhanalaisten järvilohen ja järvitaimenen pääsyn lisääntymisalueilleen.
Heinäveteläinen Leppänen on ollut ajamassa Palokin koskien vapauttamista parinkymmenen vuoden ajan. Nyt tuo hetki voi olla lähempänä kuin koskaan.
– Se että asia mainitaan nimellä hallitusohjelmassa ja että siihen on vielä varattu tietty rahamäärä, oli iso positiivinen yllätys, Heinäveden Luonnonystävien sihteeri sanoo.
Petteri Orpon hallituksen viime viikolla esittelemässä hallitusohjelmassa luvataan “edistää Heinäveden Palokin koskien ennallistamista uhanalaisten kalakantojen elvyttämiseksi.”
Hallituksen investointiohjelmassa puhutaan suoraan Palokin patojen purkamisesta. Siihen on varattu 20 miljoonaa euroa.
Orpon hallitus lupaa monessa asiassa suunnanmuutosta, mutta virtavesien suojelussa jatketaan Sanna Marinin linjalla. Yksittäisen ennallistamiskohteen nimeäminen on uutta, mutta muuten virtavesiä koskeva kohta on lähes identtinen aikaisemman hallitusohjelman kanssa.
Virtavedet yhdistävät puolueita
Oikeistohallituksen myötämielisyys nimenomaan virtavesien ja vesistöjen suojelulle ei ole yllätys WWF:n ohjelmajohtajalle Sampsa Vilhuselle.
– Virtavedet ja Itämeri ovat olleet sellainen pienin yhteinen nimittäjä puolueille. Niihin ei ehkä ole liittynyt niin paljon valmiita asenteita ja poteroitumista kuin esimerkiksi metsien suojeluun, hän sanoo.
Hallitusohjelman toisessa kohdassa puhutaan uuden vesivoiman rakentamisen selvittämisestä. Vilhunen tulkitsee, että tällä tarkoitetaan esimerkiksi pumppuvoimaloita, jollaisia voitaisiin rakentaa vaikka vanhoihin kaivoksiin.
– Virtavesien vapauttamisen puolesta hallitusohjelma on vahva kannanotto sen valossa, että vielä viime syksynä luotiin paljon energiakriisikeskustelua, jossa esitettiin ajatuksia, että kaikki energia on tärkeää ja vesivoimaa ei olisi varaa purkaa yhtään, hän sanoo.
Palokin voimalan turbiini pitäisi uusia lähivuosina, mikä tarkoittaa Vilhusen mukaan sitä, että aika on otollinen sen purkamiselle.
Yhtiö pettyi kirjaukseen
Hallitusohjelma Palokki-kirjaus yllätti myös voimalaitoksen omistavan Pohjois-Karjalan Sähkön (PKS). Yhtiö on koko ajan ilmoittanut haluavansa jatkaa energiantuotantoa.
– Meitä kuultiin, mutta ei kuunneltu, toimitusjohtaja Tuure Aho sanoo hallitusneuvotteluista.
PKS on esittänyt voimalaitoksen säilyttämistä ja uuden vaelluskalojen nousuväylän luomista padon ohitse. Tähän olisi yhtiön mukaan voinut käyttää Marinin hallituksen aikana luodun Nousu-ohjelman rahoitusta.
Ahon mukaan yhtiö aikoo jatkaa omien suunnitelmiensa mukaan. Aikaisemmin se on ilmoittanut tekevänsä päätöksen voimalaitoksen jatkosta syksyllä.
Energiayhtiöt huolissaan oikeusturvasta
Asia herättää huolta myös energiantuottajien etujärjestö Energiateollisuudessa.
– Toisin kuin julkisuudessa väitetään, Palokki ei ole pieni laitos. Kun se vielä sopii säätövoiman tuotantoon, niin sillä on merkitystä energiantuotannossa, asiantuntija Marja Rankila sanoo.
Rankilan mukaan Palokin kosket eivät myöskään aikaisemmin olleet järvilohen merkittävä lisääntymisalue. Ei ole siis varmaa, että laji alkaisi lisääntyä siellä jatkossakaan.
Palokin nostaminen tikun nokkaan nostaa myös huolia energiayhtiöiden oikeusturvasta.
– Avaako tämä nyt jatkon, jossa Suomesta vähennetään vesivoimaa laitos kerrallaan?
Padon purkamiselle on vahvat perusteet
Palokin vapauttaminen on vahva kirjaus, Pohjois-Savon ely-keskuksen kalabiologi Teemu Hentinen myöntää. Sille on kuitenkin vahvat luonnonsuojelulliset perusteet.
– Ei tällaisia vaelluskalojen lisääntymis- ja elinaloja saataisi vapautettua muualta näin helposti, hän sanoo.
Hentinen myöntää, että Palokki ei ole historiallisesti ollut järvilohen lisääntymisalue. Ely-keskuksen tekemän selvityksen mukaan alueen poikastuotanto voisi olla jopa kolmekymmentätuhatta poikasta vuodessa.
– Siitä osa olisi järvitaimenia ja osa järvilohia. Luonto sitten aikanaan näyttää mikä se suhde on.
Järvilohi luetaan äärimmäisen uhanalaiseksi ja järvitaimen erittäin uhanalaiseksi lajiksi.
Neuvottelut alkavat lähiaikoina
Valtion kannanotosta huolimatta pallo Palokin tulevaisuuden suhteen on Pohjois-Karjalan Sähköllä. Yhtiön nuivasta asenteesta huolimatta WWF:n ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen on toiveikas.
– PKS ei ole mikään perheyhtiö, jolla olisi yksi voimalaitos. Se on kuntaomisteinen yhtiö, jolla on paljon muuta energiantuotantoa, hän toteaa.
Palokin koskien palauttaminen vaelluskalojen kutu- ja poikastuotantoalueiksi on mainittu esimerkiksi kuntia edustavan Pohjois-Karjalan maakuntaliiton Vaikuttamisen kärjet 2023 -asiakirjassa.
Teemu Hentisen mukaan ely-keskus aloittaa neuvottelut PKS:n kanssa koskien tulevaisuudesta. Mahdollinen patojen purku ja koskien ennallistaminen olisi vuosien urakka, jossa pari vuotta menisi pelkkiin suunnitelmiin ja kuulemisiin.
– Jos viiden vuoden päästä kosket virtaavat vapaana, niin silloin kaikki olisi mennyt aika hyvin putkeen, Hentinen sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 22.6. klo 23:een saakka.