Suomi-rataa luotsanneessa hankeyhtiössä ollaan yllättyneitä hallituksen päätöksestä torpata nopea junayhteys jo suunnitteluvaiheessa.
Ratahanketta koskeva kirjaus hallitusohjelmassa tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomi-rataa varten perustetun hankeyhtiön toimintaa aletaan todennäköisesti purkaa. Näin kertoo Suomi-rata oy:n talous- ja hallintojohtaja Janne Salonen.
Valtio on yhtiön enemmistöomistaja 51 prosentilla. Salosen mukaan yhtiön tulevaisuutta koskevassa päätöksessä kuullaan myös muita omistajia, joita ovat Finavia sekä 20 radan vaikutusalueen kuntaa Helsingistä Ouluun.
– Se on tietysti omistajien päätös, mitä seuraavaksi tapahtuu, Salonen sanoo.
Peruskorjausta ja ylläpitoa
Hankeyhtiön toiminnan päättyminen tietää Janne Salosesta nopean raideyhteyden suunnittelun päättymistä Tampereen ja Helsingin välille.
Uuden suurnopeusradan lisäksi haudatuksi tuli hankkeen toinen vaihtoehto, eli lisäraiteiden ja oikaisujen rakentaminen Tampere–Riihimäki välille.
Janne Salosen mukaan hankeyhtiössä ihmetellään päätöstä lopettaa pitkän aikavälin raideliikenteen kehittäminen.
Hallitusohjelmassa linjataan, että Tampereen ja Helsingin välistä päärataa suunnitellaan kunnostettavan nykyisessä ratakäytävässä.
– Käytännössä se tarkoittaa väylän tavanomaista peruskorjausta ja ylläpitoa. Kapasiteettia ja nopeutta ei ole tulossa lisää, Salonen arvioi.
Lentoratahanke on säilynyt myös uudessa hallitusohjelmassa. Sen valmistelulle perustetaan Salosen mukaan oma hankeyhtiö.
Noin 30 kilometrin pituinen lentorata mahdollistaisi Helsinki-Vantaan lentokentältä suoran kauko- ja taajamajunayhteyden valtakunnan rataverkkoon. Se liittyisi päärataan Keravalta, ja vaihto Tikkurilassa jäisi pois.
Alkuvuodesta ministerityöryhmä julkaisi selvityksen, joka maalasi synkän kuvan ratahankkeiden hinnoista ja hyödyistä. Suurnopeusradan rakentaminen ei olisi taloudellisesti kannattavaa ja ilmastovaikutukset olisi kuitattu vasta 300 vuoden kuluttua.
Nopealle yhteydelle on tarve
Pirkanmaan maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen kertoo olevansa hallitusohjelman kirjauksen suhteen mietteliäs. Pasila–Riihimäki-väli näyttää hänestä edelleen lohdulliselta, mutta huoli Riihimäeltä pohjoiseen on kova.
Ahosesta nopealle junayhteydelle Tampereen ja Helsingin välille on ehdottomasti tarve.
– Tarvitsemme sen työmarkkina-alueiden yhdistämiseen. Meidän kannalta on todella tärkeää, että ihmiset voivat asua ja tehdä töitä molemmilla alueilla. Tampere ei ole kakkoskeskus, vaan se on kuronut joissain asioissa jo ohi Helsingin, Ahonen sanoo.
Vielä on epäselvää, miten nopea yhteys aiotaan ratkaista.
Ahosen mielestä nopea yhteys ei ole sama asia kuin suora Suomi-rata. Radan korjaamisellakin voidaan saada lisää nopeutta.
– Päärata on monelta osin 1860-luvulta. Siksi siinä on paljon järeää peruskorjattavaa ja uuden rakentamista. Jo nämä voivat parantaa paitsi välityskykyä, myös nopeutta.