Näky on kuin sairaalasarjasta.
Sängyllä makaa ihmisen kokoinen nukke, jolla on suu auki. Sängyn vieressä telineessä on matkapuhelinta muistuttava laite, jonka ruudussa näkyy numeroita.
Olemme terveysteknologiayhtiö GE Healthcaren tuotekehitys- ja tuotantoyksikössä Helsingin Vallilassa.
Täällä tehdään muun muassa potilasmonitoreita. Niiden avulla voidaan valvoa potilaan elintoimintoja. Tehtaalla valmistetaan myös kaasumittausmoduleita, joita käytetään hengitys- ja anestesialaitteissa sekä potilasmonitoreissa.
– Me täällä Suomessa valmistamme ja kehitämme potilasmonitoreita ja elektroniikkalaitteita jotka tekevät fysiologisia mittauksia, sanoo GE Healthcaren Suomen toimitusjohtaja Erno Muuranto.
Amerikkalainen jättiyhtiö General Electric osti suomalaisen Instrumentariumin 20 vuotta sitten. Nykyään yhdysvaltalaisen GE Healthcaren suomalainen tytäryhtiö kulkee GE Healthcare Finland -nimellä.
Yhtiöllä on Suomessa työntekijöitä on noin 700 ja sen laitteita viedään julkisiin ja yksityisiin sairaaloihin yli 150 maahan.
Tuotteita kehitetään yhdessä sairaaloiden kanssa
Yhtiön uusin keksintö on langaton potilasmonitori. Sitä kehittämään palkattiin 2000-luvun puolivälissä Nokian insinöörejä, jotka toivat mukanaan langatonta osaamista.
Laitteen avulla potilaan elintoimintoja voidaan seurata myös sairaalavuoteen ulkopuolella. Se mahdollistaa osastopotilaan liikkumisen sairaalassa, millä on puolestaan kuntoutumiseen positiivinen aktivoiva vaikutus.
– Olemme perinteisesti olleet vahvoja leikkaussali- ja tehohoitoympäristossä. Suomen langattoman osaamisen ansiosta olemme kehittäneet nyt myös puettavia sairaalalaitteita. Näillä pystytään mittaamaan osastopotilaista hyvin tarkasti, Muuranto sanoo.
GE Healthcaren laitteita kehitetään yhteistyössä sairaaloiden ja yliopistotutkijoiden kanssa. Hoitajat testaavat laitteiden toimivuutta ja käytettävyyttä jo niiden kehittelyvaiheessa.
Yhtiö on palkannut hoitajataustaisia työntekijöitä ja testaa laitteita hoitohenkilökunnan kanssa myös sairaalaympäristössä.
Se, miksi yhdysvaltalaisyhtiö on halunnut pitää tuotekehitys- ja tuotantoyksikkönsä Suomessa, perustuukin Muurannon mukaan yhtiön ja sairaalamaailman muodostamaan ekosysteemiin, joka on ollut vahvaa jo vuosikymmeniä.
– Suomalainen osaaminen ja tietynlainen insinööriluonne kehittää vaikeita teknologioita on ollut tärkeä menestystekijä. Myös suomalaisen yhteiskunnan matala hierarkia on mahdollistanut saumattoman yhteistyön ja insinöörien ja lääketieteen ammattilaisten kanssa, Muuranto sanoo.
Muurannon mukaan yhteistyö suomalaissairaaloiden kanssa on lähes päivittäistä.
Miten yhteistyö käytännössä toimii?
– Kun kehitetään uusia fysiologisia mittauksia, me keräämme sairaalapotilailta dataa esimerkiksi elintoiminnoista ja kehitetään sitä kautta jatkuvaa mittausta. Kun teknologiaa on saatu pidemmälle, sitä testataan sairaalan jokapäiväisessä käyttöympäristössä ja hoidossa.
Terveysteknologian rooli Suomen viennissä kasvaa
Suomi on vahva terveysteknologian kehittäjämaa.
Terveysteknologia ry:n toimitusjohtajan Saara Hassisen mukaan ala on yksi nopeimmin kasvavista korkean teknologian vientialoista Suomessa.
– Vuonna 2022 alalla oli vientiä 2,7 miljardia euroa ja ylijäämää reilu miljardi. Parinkymmenen vuoden aikana ylijäämää on ollut yli 16 miljardia euroa. Se on sitä rahaa, jolla on tehty hyvinvointia Suomeen uusien työpaikkojen, investointien ja keksintöjen muodossa.
Ylijäämä tarkoittaa, että maa vie enemmän kuin tuo. Terveysteknologia-alalla sellainen on harvinaista.
– Maailmassa on noin 200 maata ja niistä vain seitsemän on sellaisia jotka vievät enemmän terveysteknologiaa kuin tuovat. Suomi on yksi niistä, sanoo Business Finlandin investoinneista vastaava johtaja Antti Aumo.
– Se kertoo siitä ainutlaatuisesta kyvykkyydestä mikä täällä on. Sen takia meillä on maailman johtavia yrityksiä terveysteknologian alalta ja lääkefirmoja, jotka tekevät tutkimusta ja tuotekehitystä ja myös tuotantoa Suomessa, Aumo sanoo.
Teknologialla ratkaisuja hoitajapulaan?
GE Healthcaren Erno Muurannon mukaan teknologia on yksi keino helpottaa hoitajapulaa.
– Väestö ikääntyy ja huoltosuhde huononee hyvin monessa maassa. Se tarkoittaa, että ei ole tarpeeksi hoitohenkilökuntaa potilaita kohden. Silloin teknologialla tulee olemaan tärkeä rooli siinä, että pystytään kuromaan tätä eroa umpeen ja saamaan ihmisille hoitoa, Muuranto sanoo.
Väestön ikääntyminen parantaa suomalaisen terveysteknologian vientinäkymiä tulevina vuosina. Toisaalta sen käyttöönotto voi helpottaa sitä ikääntymisen haastetta, joka Suomellakin on ratkaistavana.
– Perusterveydenhuolto, kotihoito ja hoiva olleet hyvin työvoimaintensiivistä aluetta ja siinä on vähän käytetty teknologiaa. Nyt kun työväki ja väestö ikääntyy, teknologiaa pitää ottaa terveydenhuollossa käyttöön entistä enemmän, Saara Hassinen sanoo.
Hassisen mukaan tulevina vuosina suomalaisten on totuttava ainakin etävastaanottoon, etäseurantaan, oirearviointiin ja automaattista ajanvarausta.
Muurannon mukaan se tarkoittaa etenkin osastohoidossa hoitajien käsien vapauttamista, kun yksi hoitaja voi teknologian avulla seurata useampaa potilasta samanaikaisesti.