Merenkurkun (Vaasa-Uumaja) kiinteästä yhteydestä laaditaan selvitys. Kirjaus löytyy uudesta hallitusohjelmasta.
Selvitys mainitaan osana hallituksen aietta kiinnittää entistä suurempaa huomiota liikenneverkon toimintavarmuuteen ja kriisinkestävyyteen sekä huoltovarmuuden parantamiseen.
Kiinteästä yhteydestä Merenkurkkuun on puhuttu alueella vuosia.
Merenkurkun ylittävä silta nousi myös eduskuntavaaleissa keväällä yhdeksi keskustelunaiheeksi. Ylen vaalikeskustelussa kiinteää yhteyttä puolusteltiin esimerkiksi tarpeella vahvistaa yhteyksiä Suomesta länteen Venäjä-uhan takia.
Kaikkiaan Merenkurkun alueesta ja pohjoismaisesta yhteistyöstä on hallitusohjelmassa muitakin kirjauksia.
Siellä todetaan esimerkiksi, että Suomi tavoittelee yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa Euroopan Unionin ja Naton investointimahdollisuuksia Skandinavian pohjoisosan logistiikkayhteyksien parantamiseksi.
Strategiassa jo 50 vuotta
Merenkurkun neuvosto on ollut vastuussa alueellisen selvitystyön tekemisestä asiassa.
Neuvoston johtaja Mathias Lindström oli yksi yli tuhannesta asiantuntijasta, jotka vierailivat Helsingin Säätytalolla seitsemän viikkoa kestäneiden hallitusneuvottelujen aikana.
Maininta Merenkurkun ylittävästä yhteydestä hallitusohjelmaaan on Lindströmin mukaan merkittävä saavutus ja antaa oikeutuksen jatkaa työtä asian ympärillä.
– Yhteys on ollut neuvoston strategiassa vuodesta 1972, ja ensimmäistä kertaa se on nyt hallitusohjelmassa. Tämä on todella iso askel eteenpäin, Lindström toteaa.
Muuttunut geopoliittinen tilanne tekee Länsi-Suomen sekä logistiikka- että energiayhteyksistä laajemmalti kiinnostavia
Riitta Björkenheim
Vaasanseudun kehitysyhtiö VASEK:in kehitysjohtaja Riitta Björkenheim toteaa, että hallitusohjelman kirjaus korostaa seudullisesti tehtyä selvitystyötä asiasta.
– Asialla on nyt myös kansallinen kiinnostus. Muuttunut geopoliittinen tilanne tekee Länsi-Suomen sekä logistiikka- että energiayhteyksistä laajemmalti kiinnostavia, Björkenheim sanoo.
Yhteys voi olla muutakin kuin silta
VASEK:n Riitta Björkenheim huomauttaa, että hallitusohjelmassa puhutaan kiinteästä yhteydestä, eikä nimenomaan sillasta.
– Olen ajatellut, että kiinteällä yhteydellä voidaan tarkoittaa myös energiayhteyttä, kuten esimerkiksi vetyputkea, tai jotain muuta.
Merenkurkun neuvostosta ei haluta vielä lähteä spekuloimaan sillä, olisiko silta vai jokin muu yhteys ajankohtaisempi juuri nyt. Lindströmin mukaan se on yksi asioista, jota nyt pitää lähteä kartoittamaan.
Myös Björkenheimin mukaan tärkeintä on se, että hallitusohjelman kirjauksen myötä lähdetään selvittämään, miten Suomen ja Ruotsin yhteistyö toteutettaisiin ja mitä se tulisi maksamaan.
– Minun näkemykseni mukaan pallo on nyt kansallisella tasolla. Odotan kyllä neuvottelukutsua Liikenne- ja viestintävirastosta ensimmäisenä, Björkenheim toteaa.
Kutsua neuvotteluihin toivoo myös Lindström.
– Ellei kutsua tule, on ryhdyttävä töihin paikallisesti.
Konkretiaa jo tällä hallituskaudella?
Loppujen lopuksi uuden hallituksen nelivuotiskausi on lyhyt aika hankesuunnittelumaailmassa.
Björkenheim on kuitnekin luottavainen sen suhteen, että Merenkurkun ylittävä yhteys konkretisoituu jo tällä hallituskaudella.
– Saamme neljän vuoden aikana sekä näkemystä, että kokemusta siitä, kuinka yhteyttä kehitetään. Uskon myös, että saamme EU:n kiinnostumaan tästä. Merenkurkun yhteys on aina ollut suositumpi aihe Brysselissä, kuin kansallisesti.
Työtä hankkeen konkretisoituminen Björkenheimin mukaan vaatii sekä aueellisesti että valtiollisella tasolla.
Ruotsissakin kiinnostaa
Merenkurkun neuvoston asialistalla on ollut jo usean vuoden ajan myös Pohjoismaiden liikennejärjestelmien koordinointi esimerkiksi Merenkurkun ylittävän liikenteen sujuvoittamiseksi.
– Olemme erityisen iloisia siitä, että hallitusohjelmassa esitetään liikenneasioita käsittelevän ministerineuvoston perustamista Pohjoismaiden neuvostoon. Olemme työskennelleet asian eteen monta vuotta, Mathias Lindström sanoo.
Lindströmin mukaan kiinnostus ei rajoitu ainoastaan Suomen rajojen sisäpuolelle.
– Geopoliittisen tilanteen myötä kiinnostus on kasvanut entisestään. Mielestäni Suomi hyötyisi jopa enemmän tällaisesta yhteydestä, mutta on se kiinnostus Ruotsissakin tarvittavalla tasolla, Lindström sanoo.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin 27. kesäkuuta kello 23 asti.