PEKING Intian pääministerin Narendra Modin vierailu Washingtonissa oli katkeraa kalkkia Xi Jinpingin johtamalle Kiinan puolue- ja hallintokoneistolle.
Kiinan suhteita jättimäiseen naapuriinsa ja Yhdysvaltoihin voisi myös luonnehtia jäätäviksi, ellei sanalla olisi tällä hetkellä positiivinen kaiku Kiinassa.
Pekingissä on viime päivinä kärsitty yli 40 asteen hirmuhelteistä, joiden keskellä kaikki viileä tuntuisi virvoittavalta kangastukselta.
Sitä Modi ja Yhdysvaltain presidentti Joe Biden eivät Pekingiin lähettäneet.
Suurvaltasuhteet ovat heikossa jamassa, jopa vaarallisen huonot. Kiinan ja Yhdysvaltain sotavoimilla on ollut viime kuukausien aikana ”läheltä piti” -tilanteita Taiwanin salmessa ja Etelä-Kiinan merellä.
Modi ja Yhdysvaltain presidentti Joe Biden eivät onnistuneet tiedotustilaisuudessaan vakuuttamaan kiinalaisia rauhantahdostaan.
Hampaankolossa oli liikaa tuoretta plakkia. Biden suututti kiinalaiset alkuviikosta kutsumalla presidentti ja puoluejohtaja Xi’tä diktaattoriksi.
Kiina vastasi kuin tykinsuusta pitävänsä Bidenin puheita provokaationa ja esitti Valkoiselle talolle vastalauseen.
Biden yritti selittää asiaa parhain päin ja arveli, ettei ollut tehnyt korvaamatonta vahinkoa maansa Kiina-suhteille. Vahinkoa oli kuitenkin aiheutunut, sillä Kiinan lisäksi muun muassa Yhdysvaltain liittolaisen Uuden-Seelannin johto paheksui Bidenin puheita.
Biden tuntee Xin pitkältä ajalta, joten diktaattoriksi nimittely saattoi olla harkittua nokittelua. Hän tiesi raivostuttavansa Xin joka tapauksessa Modin vierailun aikana, vieläpä varsinaisella asiasisällöllä.
Biden ja Modi kertoivat käynnistävänsä uuden aikakauden maidensa suhteissa. He tähtäävät Kiinan globaalin vaikutusvallan vähentämiseen.
Kuten Kiinan ja Yhdysvaltain, myös Kiinan ja Intian suhteita leimaa kilpailu taloudellisesta ja poliittisesta herruudesta sekä sotilaallinen uhittelu. Yhdysvaltain kongressissa puhuessaan Modi ei maininnut Kiinaa nimeltä, mutta kuulijat kyllä ymmärsivät, kenelle hän sanansa osoitti.
– Sotilaallisen pakottamisen ja vastakkainasettelun pimeät pilvet varjostavat Indo-Tyynenmeren aluetta. Tasapainon säilyttämisestä siellä on tullut yksi keskeisistä huolenaiheistamme, Modi sanoi Intian ja Yhdysvaltain suhteisiin viitaten.
Biden ja Modi allekirjoittivat merkittäviä maidensa välistä kauppaa lisääviä sopimuksia muun muassa puolijohteista, mineraaleista sekä puolustus- ja avaruusteollisuuden yhteistyöstä.
Yhdysvallat helpottaa intialaisten viisuminsaantia ja Intia poistaa Yhdysvalloille viime vuosina asettamiaan tullimaksuja.
Kaikki nämä toimet iskevät kapuloita Kiinan rattaisiin. Intian talous on maailman viidenneksi suurin. Se on vielä Kiinaa selvästi jäljessä, mutta näyttää kurovan eroa umpeen.
Intian väkiluku ohittaa tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla Kiinan eli siitä tulee asukasmäärältään maailman suurin valtio.
Tämä on saanut Kiinan johdon ryhtymään toimenpiteisiin. Xi piti toukokuussa puheen, jossa hän vaati teollisuuden kehittämisen lisäksi väestön elinolojen ja elämänlaadun kohentamista, sekä etenkin lapsiperheiden aseman parantamista.
Ennusteiden mukaan Kiina jää pysyvästi Intian jälkeen. Sen väkiluku on kääntymässä laskuun nykyisestä reilusta 1,4 miljardista.
Asukasmäärää enemmän Kiinan johtoa huolestuttaa väestön ikärakenne: Ennusteiden mukaan yli 65-vuotiaiden osuus kansasta nousee nykyisestä 13 prosentista yli 30 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.
Ikääntyvistä huolehtiminen maan taloudellista kilpailukykyä heikentämättä edellyttää uudistuksia, joita Kiinassa ei ole aiemmin tehty.