Pietarin turismibisnes kääntää suuntaansa Aasiaan ja Afrikkaan – bussiyrittäjälle liikenneyhteyksien katkeaminen on tuonut paljon lisätöitä

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa sekoitti Pietarin matkailuelinkeinon. Nyt suurkaupungissa odotetaan kiinalaisten turistien paluuta.

Länsituristit ovat kaikonneet Venäjältä. Matkailuala odottaa, että kiinalaiset viimein palaisivat pandemia-aikojen jälkeen.
  • Heikki Heiskanen

PIETARI Venäjän ”pohjoisen pääkaupungin” kaduilla on kesäisen vilkasta, mutta länsituristeja ei enää näy.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, ”sotilaallinen erikoisoperaatio”, kuten Venäjän viranomaiset sitä kutsuvat, hyydytti turismin Euroopasta ja Yhdysvalloista. Jo sitä ennen matkailubisnes tietenkin kärsi pandemia-ajasta.

Viime vuonna turistimatkat Venäjälle vähenivät 96,1 prosenttia verrattuna pandemiaa edeltäneeseen vuoteen, Venäjän matkanjärjestäjien liitto on laskenut.

Pietarin matkailuala odottaa malttamattomasti kiinalaisten turistien paluuta nyt, kun koronarajoitukset on purettu.

Turisteja kuljettavia jokialuksia kulkee Pietarissa Moikajoella. On ilta.
Jokialukset kuljettivat turisteja Moikajoella 15. kesäkuuta Pietarissa. Kuva: Yle

Pietarilainen matkanvälitysyhtiö Merkuri välitti aiemmin venäläisturisteille matkoja Eurooppaan, ennen kaikkea Italiaan. Ensin korona ja sitten sota muuttivat kaiken.

– Siksi nyt pääsuuntamme on kirjaimellisesti koko Aasia. Suosituimpia ovat Malediivit, Seychellit, Mauritius, Vietnam, Etelä-Afrikka, Kenia, safarit, kertoo Merkurin kehitysosaston johtaja Jelena Kormilitsina.

Mikä tahansa kriisi antaa myös mahdollisuuksia, hän huomauttaa optimistisesti.

– Minusta on mahdollista, että tämä on hetki kasvulle. Eurooppa oli hyvin vakiintunutta. Me käännymme toiseen suuntaan ja etsimme uusia reittejä ja löydämme niitä.

Konsulttiyhtiö Forwardkeys kertoo, että Thaimaa, Arabiemiraatit, Turkki, Malediivit ja Egypti ovat olleet suurimpia hyötyjiä, kun venäläisten matkailu Eurooppaan vaikeutui.

Merkurin Jelena Kormilitsina sanoo, että tilaisuuksien mukaan he ohjaavat turisteja edelleen Eurooppaan. Logistiikka on nyt hankalampi, ja viisumin saamisesta ei ole esittää takeita.

– Venäläiset ovat aina rakastaneet Eurooppaa. Mielestäni meillä on samanlainen mentaliteetti. Kyllä, Aasiassa on kaunista ja eksoottista, mutta Euroopassa olemme kuin kotonamme, Kormilitsina sanoo.

Toisaalta sama hankaluus on edessä, kun Pietariin houkutellaan turisteja muualta maailmasta. Venäjä ja Eurooppa ovat historiallisesti läheisiä ja toimintamallit ovat vakiintuneet. Esimerkiksi Lähi-idästä saapuvilla turisteilla voi olla täysin erilaiset odotukset.

Merkuri-matkatoimiston Jelena Kormilitsina hymyilee vienosti. Hänellä on pitkät vaaleanruskeat hiukset ja kuvioitu leninki, jossa on kiinni mikrofoni.
Merkuri-matkanvälitysyhtiön Jelena Kormilitsina sanoo, että kriisi voi olla myös mahdollisuus, kun on pakko toimia uusilla markkinoilla Aasiassa ja Afrikassa. Kuva: Yle

Talouden uudelleensuuntaus on ankaraa työtä

Pietarissa kesäkuun puolivälissä pidetty kansainvälinen talousfoorumi heijasteli Venäjän pyrkimyksiä kääntää talouden suuntaa. Länsimaista ei vieraita juuri ollut eikä edes ”epäystävällisten maiden” toimittajia akkreditoitu tapahtumaan.

Tämän vuoden kunniavieras olikin Arabiemiraatit.

Taloustutkija Aleksandra Prokopenko kirjoitti The Bell -julkaisun viikkokirjeessä, että Pietarin talousfoorumi oli muuttunut 2000-luvun Potjomkinin kulisseiksi: ”Kremlin epätoivoiseksi yritykseksi osoittaa, että Venäjällä on ulkomaisia kumppaneita ja sen talous on dynaaminen”.

Iltaisessa kuvassa rypäs sähköpotkulautoja seisoo Ploštšad Vosstanijan eli Kansannousun aukion laidalla.  Aukion keskellä on sankarikaupungin obeliski ja rakennuksen katolla on teksti Gorod-geroj Leningrad eli sankarikaupunki Leningrad. Aukiolla kulkee loputon virta autoja.
Sähköpotkulaudat täplittivät maisemaa Ploštšad Vosstanijan eli Kansannousun aukiolla Pietarissa 13. kesäkuuta. Kuva: Yle

Pietarin pieniä ja keskisuuria yrityksiä edustavan Yrittäjäliiton varapuheenjohtaja Sergei Dmitrijenko sen sijaan kiittelee, että tapahtumassa oli valtava määrä edustajia eri puolilta maailmaa ja Venäjää.

Hän näki foorumissa hyvän mahdollisuuden luoda uusia suhteita Kiinaan, Intiaan ja muualle maailmaan, kun vanhat suhteet Eurooppaan ovat katkenneet.

– Tämän puolen vuoden aikana olemme nähneet, että muiden maiden edustajat ovat olleet hyvin aktiivisia. He ovat iloisia, että vapautui markkinarako, Sergei Dmitrijenko sanoo.

Sergei Dmitrijenko istuu pöydän takana, kaulassaan kravatti ja Pietarin talousfoorumin kulkukortti. Hänellä on musta puku ja liivit. Etualalla on pieni Venäjän lippu.
Keskisuuria ja pieniä yrityksiä edustavan yrittäjäliiton varajohtaja Sergei Dmitrijenko. Kuva: Yle

Pietarin yrittäjät joutuvat nyt ylipäätään sopeutumaan vallitseviin oloihin. Dmitrijenko myöntää suoraan, että ei ole helppoa vaihtaa totuttuja ja koeteltuja liikekumppaneita uusiin.

– En sanoisi, että iloitsisimme, että olisi kasvua ja kukoistusta. Meneillään on vaikea ja jännitteinen työ, Dmitrijenko sanoo.

– Mutta näemme, että valtaelimet kuuntelevat meitä ja yritämme muuttaa tilannetta parempaan suuntaan.

Dmitrijenko kertoo, että Pietarin talousfoorumissa suuri huomio kohdistui pienten ja keskisuurten yritysten suhteisiin maiden välillä. Foorumissa pohdittiin esimerkkejä menestyksistä ja epäonnistumisista.

Hän kertoo esimerkin: Venäläinen valmistaja teki sopimuksen suoraan kiinalaisten kanssa. Kiinalaiset saivat oikeuden brändiin ja sopimukseen kirjattiin suuret sakot toimitusajoista.

Pandemian ja logistiikkavaikeuksien takia venäläisyhtiö ei onnistunut noudattamaan luvattuja toimitusaikoja. Se sai kovat sakot, ja kiinalaiset alkoivat valmistaa samaa tuotetta Kiinassa.

Sininen silta (Sinii most) ylittää Moikajoen Pietarissa. Sillalla kulkee autoja ja kolme ihmistä. Taustalla näkyy Iisakinkirkko ja Astoria-hotelli. Päivä on aurinkoinen ja kesäinen.
Moikajoen ylittävä Sininen silta on Pietarin levein silta. Pyhän Iisakin aukion laidalla ovat Iisakinkirkko ja hotelli Astoria. Kuva: Yle

Uusien suhteiden rakentaminen vie aikaa.

– Me emme koskaan huolehtineet rehellisyydestä, kun teimme yhteistyötä suomalaisten kanssa, Dmitrijenko sanoo.

– Muiden maiden kanssa työskennellessä on omia erikoisuuksiaan, psykologisia nyansseja. Arabimaiden ja Turkin kanssa pitää aina vahvistaa, että sopimukset toteutetaan. Paikan päällä pitää olla jonkun, joka tarkastaa tilanteen.

Dmitrijenkon mukaan yrityksillä on työvoimapulaa insinööreistä ja teknisistä työntekijöistä, kun Venäjä joutuu yhä enemmän korvaamaan tuontia eli tuottamaan itse sellaisia tavaroita, joita tuotiin aiemmin Euroopasta.

– Kaikkiaan meillä ei riitä väkeä. Työttömyyttä meillä ei ole. Venäjän talous toimii kiivaasti ja aktiivisesti, Dmitrijenko sanoo.

Bussiyritys kukoistaa, kun lennot katkesivat

Kaikille matkailualan yrityksille uudet rajoitukset eivät ole olleet kielteisiä.

Kun suora lento- ja junaliikenne Eurooppaan on poikki, busseille löytyy kysyntää. Suomen ja Viron raja ovat edelleen ikkunoita Eurooppaan.

– Mitä tulee viime vuoteen ja sotilaallisen erikoisoperaation alkuun, se oli ainutlaatuinen tilanne. Sellaista ei ole ollut koskaan, sanoo Carsbook-tilausajoyhtiön johtaja Pavel Surtajev.

– Suljettu taivas oli meille läpimurto, varsinainen sykäys. Kuljetimme viime vuonna sellaisen määrän ihmisiä, että sitä ei voi käsittää. Se kaikki jatkuu tähän päivään.

Venäläisille asetetuista matkustusrajoituksista huolimatta matkustaminen jatkuu. Hyvin monilla on kaksoiskansalaisuus tai oleskelulupa.

Pavel Surtajev puhuu. Hänellä in valkoinen pikeepaita ja lyhyet hiukset.
Carsbook-tilausajoyhtiön johtaja Pavel Surtajev aloitti matkailualalla vuonna 2003 oppaana ja tulkkina. Uransa alkuvaiheessa hän työskenteli suomalaisten urheilujoukkueiden kanssa, mistä hänelle jäi paljon suomalaisia tuttuja. Kuva: Yle

Varaosat järjestyvät kiertoreittiä

Läntiset pakotteet hankaloittivat kuljetusalalle oleellisten varaosien saamista. Surtajevillakin on saksalaista kalustoa, Mercedes-Benzin autoja.

– Nyt jollain tavoin logistiset ketjut ovat asettuneet, Surtajev sanoo.

Kun varaosia ei voi ostaa suoraan Saksasta, niitä ostetaan Arabiemiraateista ja ne päätyvät Turkin tai Kazakstanin kautta Venäjälle. Venäjällä puhutaan rinnakkaistuonnista, parallelnyj import.

Surtajev kertoo, että kiinalaiset valmistajat käyttävät tilanteen hyväkseen: markkinat täyttyvät kiinalaisista tavaroista. Hän sanoo, että kiinalaiset ovat myös edenneet valtavasti bussien tuotannossa.

On toki tiettyjä korkeateknologisia osia kuten mikrosiruja, joita ei ole helppo hankkia, Surtajev myöntää.

– Ongelma on olemassa, mutta se on ratkaistavissa, se ei ole kriittinen eikä globaali. Aikaraamit vain hieman kasvavat, hän sanoo.

– Jos oikein haluat ja tarvitset varaosan, saat sen joka tapauksessa jollain tavoin.

Hankaluuksiakin on. Suomessa liikennevakuutusmaksuja on nostettu jyrkästi.

– Se ei voi olla vaikuttamatta kuljetusten hintaan, Surtajev sanoo.

Yksittäinen ajo Suomeen kuukaudessa ei välttämättä kannattaisi. Surtajev hankki juuri vakuutukset kahdelle bussille, koska hän tietää, että kuukaudessa on ainakin neljä ajoa Suomeen. Silloin vakuutus maksaa osin itsensä.

Pietarissa Palatsisilta eli Dvortsovy most on nostettu auki yöaikaan. Kaupungin valot heijastuvat Nevajoesta. Vasemmalla näkyy Vasilinsaaarta ja yksi sen rostraalipylväistä. Joella on huvialuksia.
Dvortsovy most eli Palatsisilta avataan öisin, jotta laivaliikenne pääsee esteettä kulkemaan Suurella Nevalla. Kuva: Yle

Läntiset pakotteet tuntuvat arjessa, mutta venäläiset yrittäjät ovat ylpeitä selviytymiskyvyistään. Taloudessa on hankalia aikoja riittänyt aina.

– Tilanne pakottaa sinut keskittymään aiempaa enemmän, sinusta tulee liikkuvaisempi, sopeudut tilanteeseen, yrität selviytyä nykyisissä vaikeissa oloissa, Surtajev sanoo.