Hyvinvointialueiden hankinnat eivät toistaiseksi ole sujuneet aivan moitteetta.
Esimerkiksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hankinnat ovat olleet Kilpailu- ja kuluttajaviraston käsittelyssä. KKV:n mukaan hyvinvointialue on tehnyt sidosyksikköhankintoja tilanteissa, joissa hankinnat olisi viraston näkemyksen mukaan tullut kilpailuttaa. KKV:n mukaan hyvinvointialue rikkoi hankintalakia.
Viime vuoden puolella esillä oli Helsingin kaupungin tekemä palkkajärjestelmän hankinta.
Molemmissa tapauksissa kyseessä ovat sidosyksikköhankinnat kuntayhtiö Sarastialta.
Omistusosuus ei välttämättä riitä
Tapaukset eivät jää tähän.
Sidosyksikköhankintoja Sarastialta on tehnyt myös muun muassa Satakunnan hyvinvointialue.
Sarastialta on hankittu hyvinvointialueelle muun muassa talous- ja henkilöstöhallinnon sekä teknisiä palveluita.
Lapin yliopiston hankintajuridiikkaan erikoistunut professori Kirsi-Maria Halonen arvioi, että Satakunnan hyvinvointialueen sidosyksikköhankinnat näyttäisivät olevan hyvin samankaltaiset KKV:n tarkasteleman Vantaan ja Keravan tapauksen kanssa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue omistaa Sarastiasta 0,04 prosentin osuuden, Satakunnan hyvinvointialue 0,75 prosentin osuuden. Sarastian osakkeenomistajalistalla ovat käytännössä kaikki hyvinvointialueet nimellisillä osuuksilla.
– Jos sidossuhteen edellytykset eivät täyty, hyvinvointialue ei voi tehdä hankintaa kilpailuttamatta Sarastialta, Halonen sanoo.
Todellinen määräysvalta
Yksinkertaistettuna kyse on siitä, saisiko hyvinvointialue tehdä hankintoja ilman kilpailutusta.
– Satakunnan tapauksessa on syytä olettaa, että sidossuhteen täyttyminen on vähintään tulkinnanvaraista. Juuri muutama kuukausi sitten kilpailu- ja kuluttajavirasto totesi ratkaisuesityksessään markkinaoikeudelle, ettei Vantaan ja Keravan hyvinvointialue sen mukaan käyttänyt tosiasiallista määräysvaltaa Sarastiassa, kun sillä ei ollut edustajaa hallituksessa, se ei osallistunut hallituksen jäsenten valintaan tai yhtiön päätöksentekoon muuten kuin yhtiökokouksessa osakeomistuksensa kautta, sanoo Kirsi-Maria Halonen.
Osakeomistuksen lisäksi vaadittua todellista määräysvaltaa voi käyttää erilaisten hallintoelinten kautta.
– Sarastiassa on hallintoeliminä hallitus, nimitysvaliokunta ja hallitukselle suosituksia antava hallintoneuvottelukunta. Vain jälkimmäinen on sellainen, jonka työskentelyyn kaikki osakkeenomistajat osallistuvat. KKV:n Sarastiaa ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetta koskeneessa ratkaisuesityksessä kuitenkin todetaan, että tämä antaa vain suosituksia hallitukselle eikä sen jäsenyys tarjoa mahdollisuutta käyttää ratkaisevaa määräysvaltaa, Halonen sanoo.
Myös hallitus haluaa puuttua sidosyksikköhankintoihin
Julkisista hankinnoista on tehty kirjauksia myös tuoreeseen hallitusohjelmaan.
Hallitus haluaa esimerkiksi rajata julkisen sektorin mahdollisuuksia tuottaa inhouse-yksiköissä sellaisia tukipalveluita, joissa on olemassa toimiva markkina, kuten siivous-, taloushallinto-, ruoka- ja ICT-palveluissa. Sidosyksikön vähimmäisomistusprosentiksi ollaan myös asettamassa 10 prosenttia.
Juttua muokattu 9.8. klo 9:23: Vaihdettu hyvinvointialueiden Sarastia-omistusosuudet oikein päin.