Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen ei ole vakuuttunut Petteri Orpon (kok) tuoreen hallitusohjelman keinoista suitsia viime vuosina kasvussa ollutta nuorisorikollisuutta.
Hän kaipaisi hallitukselta enemmän toimia, joilla ongelmia lähdettäisiin ehkäisemään jo ennen niiden syntymistä.
– Nyt keinot ovat aika jälkijättöisiä. Niillä puututaan ongelmaan siinä kohtaa, kun rikos on jo tapahtunut. Itse ajattelen, että ehkäisevään puoleen olisi osoitettava enemmän rahaa.
Pekkarinen kertoo lähettäneensä eilen maanantaina ministereille kirjelmän aiheesta. Hänen mukaansa avainkysymys on lapsiperheköyhyyden vähentäminen.
– Me tiedämme tutkimusten pohjalta, että köyhyys ja huono-osaisuus ovat vahvasti yhteydessä nuorisorikollisuuteen. Sen ovat osoittaneet kohorttitutkimukset aukottomasti Suomessa ja ulkomailla.
– Tämä hallitusohjelma ei herätä kovin suuria toiveita siitä, että lapsiperheköyhyys vähentyisi. Päinvastoin, Pekkarinen sanoo.
Pekkarinen peräänkuuluttaa myös muuta ennaltaehkäisevää työtä ja moniammatillista yhteistyötä. Myös koulunkäynnin, harrastusten ja kotiolojen tulee olla sellaisessa kunnossa, että lapset ja nuoret pysyvät kaidalla tiellä.
– Tähän ei ole helppoja ratkaisuja, me emme pääse oikotietä pitkin onneen. Se vaatii perinteistä sosiaalipoliittista työtä, jota hyvinvointiyhteiskunnassa pitäisi kaikkien tehdä.
Alle 15-vuotiaiden väkivaltarikokset yleistyneet
Keskusrikospoliisin (KRP) mukaan alaikäisten, erityisesti alle 15-vuotiaiden, väkivaltarikosepäilyjen määrä on lisääntynyt Suomessa merkittävästi vuodesta 2015 lähtien.
9–11-vuotiaiden väkivaltarikosepäilyjen määrä on kasvanut 90 prosenttia, 12–14-vuotiaiden kohdalla peräti 134 prosenttia.
Samaan aikaan kaikissa muissa ikäryhmissä määrä on laskenut koko 2010-luvun ajan.
Alaikäisten väkivaltarikollisuus on lisääntynyt sekä kaupungeissa että maaseutukunnissa.
Rikokset kohdistuvat pääasiassa toisiin alaikäisiin ja tapahtuvat usein kouluympäristössä. Kouluväkivaltaa kokee jopa 39 000 lasta viikoittain.
Väkivalta on yleisimmin lyömistä tai potkimista, mutta yhtä useampaan alaikäisten tekemään väkivaltarikokseen liittyy teräaseita.
Pekkarisen mukaan tilanteeseen tulisi etsiä nopeasti ratkaisuja.
– Nuorten ja lasten keskuudessa lähtee herkästi päälle koston kierre, jossa he pelkäävät toisiaan, varustautuvat asein ja käyttävät niitä. Tämä kierre täytyy saada katkaistua.
”Leikataan maton toisesta päästä”
Kouluväkivaltaan erikoistunut erityispedagogiikan professori Tanja Äärelä Lapin yliopistosta on samoilla linjoilla lapsiasiavaltuutetun kanssa. Hän osallistui tänään Porin SuomiAreenan Miksi 13-vuotias haluaa tappaa? -paneeliin.
– Vähän sellainen olo, että leikataan maton toisesta päästä ja ajatellaan liitettäväksi toiseen, Äärelä kuvailee hallituksen toimia.
Hänen mukaansa hallitusohjelmasta kyllä löytyy kirjauksia, joiden mukaan hallitus lupaa esimerkiksi vahvistaa opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään toimintaan.
Äärelä olisi kuitenkin kaivannut enemmän konkretiaa rikosten ennaltaehkäisyyn.
– Käytösoireilun näkökulmasta, tunne-elämän, sosiaalisiin ja vuorovaikutuksellisiin taitoihin liittyen. Siellä on, kuten asiaan kuuluu, kauniisti kirjattuja tavoitteita. Oma kysymys on se, miten niihin oikeasti vastataan. Eli aina tullaan resursseihin.
Ylikomisario: Ratkaisu ei ole rangaistusten koventaminen
Kehitystä voi KRP:n mukaan osittain selittää ilmoitusalttiuden lisääntyminen.
Koska nuoret myös yhä useammin kuvaavat väkivallanteon sosiaaliseen mediaan, on tapaukset helpompi ratkaista.
Helsingin poliisin ylikomisarion Jari Taposen mukaan poliisin tilastoissa näkyy ainakin se, että nuoret voivat yhä huonommin ja ratkaisevat konflikteja väkivallalla.
Väkivallan ylisukupolvista kierrettä ei hänen mukaansa ratkaista kuitenkaan kurittamalla lapsia ja nuoria lisää. Hän ei lähtisi etsimään ratkaisua rangaistusten koventamisesta tai vastuuikärajan alentamisesta.
– Pitäisi olla ymmärrys siitä, että nuoret eivät ymmärrä syy-seuraussuhteita kauhean hyvin. He eivät tajua, mitä seurauksia jollain teolla voi olla.
Taponen on ollut mukana kehittämässä Suomen suurinta poliisin ennaltaehkäisevän toiminnan yksikköä Helsinkiin. Sen yksi suuri kohderyhmä ovat nuoret.
Myös hän alleviivaa ennaltaehkäisevän työn merkitystä.
– Jos me haluamme vaikuttaa nuorten rikollisuuteen, meidän täytyy löytää syyt siihen, miksi nuoret käyttäytyvät väkivaltaisesti.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 28. kesäkuuta kello 23 asti.