Petteri Orpon (kok.) hallituksen tuore elinkeinoministeri Vilhelm Junnila (ps.) selvisi luottamusäänestyksestä eduskunnassa keskiviikkona aamupäivällä. Oppositiopuolueet ja hallituspuolue RKP äänestivät elinkeinoministerin epäluottamuksen puolesta.
Helsingin yliopiston yliopistonlehtorin Emilia Palosen mukaan Junnilan kohu on poikkeuksellinen siksi, että siinä on kyse äärioikeistolaisesta ideologiasta, joka on yleisesti tuomittava ja jota pidetään ongelmallisena.
Monissa muissa ministereihin liittyvistä kohuista on ollut kyse esimerkiksi yksityiselämään ja nuhteettomuuteen tai ministerin tehtävien hoitamiseen liittyvistä asioista.
– Suomessa ei aidosti ole käsitelty julkisuudessa kovinkaan paljoa ääriajattelun asemaa osana suomalaista politiikkaa. Jos poliitikko käyttää poliittisessa kampanjoinnissaan Hitler-”vitsejä”, ei missään nimessä ole kyse huumorista, vaan äärioikeistolaisen retoriikan hyödyntämisestä poliittisessa kampanjoinnissa, Palonen sanoo.
Junnilan tapauksesta poikkeuksellisen teki myös se, että hallituskumppani RKP äänesti ministerin epäluottamuksen puolesta.
Palonen arvioi, että hallituksen hallituksen arvoerot ja pieni enemmistö voivat hankaloittaa päätösten läpivientiä jatkossa.
”Pääministerin tärkein tehtävä on hallituksen pystyssä pitäminen”
Åbo Akademin yhteiskuntatieteiden professori Kimmo Grönlundin mielestä pääministeri Orpon olisi kannattanut pysähtyä pohtimaan ministerivalintoja tarkemmin sen varmistamiseksi, että kaikki hallituspuolueet ovat valmiita ne kelpuuttamaan.
Hän muistuttaa, että pääministerin tärkein tehtävä koalitiohallituksessa on hallituksen pystyssä pitäminen. Orpon sovittelijantaidot voivat joutua kaudella kunnolla testiin.
– Perussuomalaisissa ollaan varmasti erittäin pettyneitä ja ehkä pöyristyneitäkin, siitä, että hallituskumppani heti lähtee äänestämään perussuomalaisten ministeriä vastaan. Ja RKP:n sisällä koetaan varmasti, että perussuomalaisten nimittämä Junnila ei ole sopiva ministeriksi. Eivät he olisi varmaan lähteneet muuten näin rajuun toimenpiteeseen.
– Junnila on nyt suurennuslasin alla, eikä hänellä ole missään nimessä varaa mihinkään väärään askelmaan tämän jälkeen. Hän on sekä pääministerin että muiden hallituspuolueiden erityistarkastelussa, Grönlund sanoo.
Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Kimmo Elo taas arvioi, että RKP:n äänestyskäyttäytyminen viestii siitä, että Junnila-kohu ja hallituksen alkutaival eivät vastaa puolueen odotuksia hallitusyhteistyöstä.
– Puoluejohtajien reaktiot tilanteeseen ovat keskeisiä hallituksen jatkon kannalta. Eduskunnassa ja yleisemminkin yhteiskunnallisessa keskustelussa olisi syytä pohtia kielenkäyttöä ja huumoriksi verhoillun puheen rajoja.
– Eurooppalaisesta kontekstista tiedetään, että kielenkäyttö voimistuu, jos annetaan tällaisia signaaleja hyväksyttävyydestä tai siitä, että kielenkäyttö on toissijaista painavampien tavoitteiden edistämiseksi. Ei kokoomus tai Rkp tästä selvinnyt “voittajana”, vaan perussuomalaiset, joille nyt viestittiin, että Junnilan käytös on ok, Elo sanoo.
Kanerva joutui lähtemään
MustRead-verkkojulkaisun vastaava päätoimittaja Erkka Railo sanoo, että politiikan kohuille on tietynlainen kaava. Vielä ei voida sanoa, katoaako Junnilan kohu päivänpolitiikan asialistalta voitetun luottamusäänestyksen myötä.
– Jos vielä uusia paljastuksia tai yhteyksiä tulee ilmi, Junnila ei todennäköisesti pääse kohusta eroon. Toisaalta, vaikka kohu lähtisi nyt laantumaan, voi olla, että se tulee jälleen esiin esimerkiksi elinkeinoministerin ulkomaanmatkojen yhteydessä tai jos oppositio pitää aihetta jatkossa esillä.
Railo vertaa tapausta edesmenneen Ilkka Kanervan (kok.) eroon johtaneeseen kohuun. Kanervan tekstiviesteistä syntynyt kohu uhkasi lamaannuttaa koko hallituksen mahdollisuudet edistää politiikkaansa, sillä median kiinnostus kohdistui yksinomaan Kanervaan.
Silloiselle pääministerille Jyrki Kataiselle (kok.) ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin laittaa Kanerva vaihtoon, Railo sanoo.