Hattulalaisen Lepaa Golfin vastaava kentänhoitaja Kristiina Laukkanen kumartuu tutkimaan golfkentän nurmea. Takana on pitkä kuiva kausi, ja paikoin kenttä on kuihtunut kullankeltaiseksi. Ohikulkijan silmiin nurmikko näyttää kuolleelta.
Alan ammattilaisten mukaan niin ei välttämättä ole. Nurmi on kuivana aikana vaipunut lepotilaan.
– Niin ne tekevät luonnossakin. Ne heittäytyvät lepoon ja ruskettuvat. Kun tulee taas vettä, nurmet alkavat herätä uudestaan vihreiksi, sanoo Laukkanen.
Laukkanen kouluttaa Hämeen ammatti-instituutissa tulevia kentänhoitajia sekä kenttämestareita.
Golf saa monesti pyyhkeitä siitä, että kentät kuormittavat ympäristöään ja kuluttavat runsaasti vettä. Golfala onkin viime vuosina tehnyt paljon töitä asian parissa.
Tänä kesänä Suomessa oli kesäkuussa peräkkäin 19 hellepäivää. Tyypillisesti kesäkuussa on Ilmatieteen laitoksen mukaan kahdeksan hellepäivää. Ilmastonmuutoksen etenemisen ennustetaan lisäävän sään ääri-ilmiöitä myös Suomessa.
Golfmaailma on ottanut vakavasti moitteet ympäristön kuormittamisesta
Suomessa golfkenttien pinta-alaa on yhteensä hieman yli 120 000 hehtaaria.
Golfmaailma on ottanut vakavasti moitteet ympäristön kuormittamisesta ja sähkön sekä veden runsaasta kuluttamisesta. Golfliitto on ensimmäinen urheilun lajiliitto Suomessa, joka on laskenut hiilijalanjälkensä vuodesta 2019 lähtien. Hiilineutraaliksi laji pyrkii vuoteen 2035 mennessä.
Kansainvälistä GEO-ympäristöohjelmaa käyttää tällä hetkellä yli 60 kenttää ja sertifikaatin on saavuttanut 60 suomalaiskenttää. Parhaillaan on tekeillä opas ilmastoystävälliseen ja luonnon monimuotoisuutta tukevaan golfkentän toimintaan.
Luonnoltaan monimuotoinen kenttä on myös paremmin hiiltä sitova, sanoo erityisasiantuntija Matti Nieminen ympäristöministeriöstä. Nieminen on osallistunut asiantuntijana Suomen Golfliiton kenttä- ja ympäristötoimikunnan työhön.
– Urheilun piirissä golfin suhde hiiliajatteluun on edelläkävijöiden joukossa, arvioi Nieminen.
Erittäin uhanalaisten hakamaiden, ketojen, niittyjen ja metsälaitumien vähentyessä golfkentät voivat Niemisen mukaan osaltaan tarjota apua. Esimerkiksi golfkentän karheikkoa voidaan hoitaa ketotyyppisenä alueena. Myös kenttien kosteikot tarjoavat elintilaa lukuisille lajeille, sammakkoeläimistä kahlaajalintuihin.
– Golfkentät olivat Britteinsaarilla alun perin lammaslaitumia. Nyt siellä laiduntavat pelaajat, naurahtaa Nieminen.
”Nata on heinämaailman kaktus”
Pitkän hellejakson aikana golfkentällä on vahdittava, että sadettimet toimivat eikä nurmea leikata liian lyhyeksi. Myös heinälajien valinnoilla on iso merkitys siihen, miten paljon kasvinsuojelua tai lannoitteita golfkentällä tarvitaan.
– Nata on heinämaailman kaktus. Se tulee toimeen vähällä vedellä ja vähillä ravinteilla. Golfkentällä tavoitellaan nurmea, joka kasvaa mahdollisimman vähän, sanoo Lepaa Golfin vastaava kentänhoitaja Kristiina Laukkanen.
Lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä tullaan jatkossa todennäköisesti rajoittamaan golfkentillä.
Golfkenttä tarvitsee kastelujärjestelmän
Eri puolilla maailmaa veden vähyys on yleinen golfkenttien ongelma. Suomessa suurin osa golfkentistä on rakennettu Suomen Golfliiton kenttäasiantuntija Jari Koivusalon mukaan siten, että ne pystyvät ottamaan vetensä viereisestä järvestä tai joesta.
Nykyaikainen golfkenttä ei pärjää ilman kastelujärjestelmää. Koivusalo sanoo, että Suomen 133 golfkentästä noin viidellä saattaa tulla pulaa kasteluvedestä kuivan kauden aikana.
– Näilläkin golfkentillä pyritään keräämään sadevettä kasteluvedeksi ja kastellaan vain niitä alueita kentästä, jotka ovat tärkeimpiä. Näitä ovat viheriöt, joita on kahdeksantoista reiän kentällä yhteensä noin hehtaarin ala, sanoo Koivusalo.
Kristiina Laukkasen mukaan vesijohtoveteen verrattuna pintavesi on myös laadultaan kasteluvedeksi sopivampaa.
– Se on hapekasta, suhteellisen lämmintä kesäisin ja joissain tapauksissa siinä on jopa vähän ravinteita mukana, luettelee Kristiina Laukkanen.
Ympäristöministeriön Matti Nieminen pitää merkittävänä, miten kestävästi kenttä tekee konehankintoja. Kastelujärjestelmä on golfkentän suurin sähkösyöppö.
Yhä useammalle kentälle onkin rakennettu aurinkopaneeleja, joiden energiantuotanto sopii hyvin golfkentän vuodenkiertoon.