Rantarakentaminen ja ruoppaukset heikentävät rannikon fladoja ja kluuveja – Metsähallitus kerää tietoa laguuneista

Laguunit ovat ainoa Itämeren luontotyyppi, jonka tilaan voidaan vaikuttaa nopeastikin suojelulla ja paikallisilla ennallistamistoimenpiteillä. Ennalistamishanke kestää kahdeksan vuotta.

Svedjehamnin satama-aluetta Mustasaaren Björköbyssä. Merta ja punaisia venevajoja.
Svedjehamnin satama-aluetta Mustasaaren Björköbyssä. (arkistokuva) Kuva: Elina Niemistö / Yle
  • Sebu Björklund

Metsähallituksen Luontopalvelujen kartoittajat keräävät tänä kesänä tietoa Pohjanmaan rannikon laguuneista.

Suojaisat merenlahdet, joihin rannikon fladat ja kluuvit kuuluvat, ovat tärkeitä kutupaikkoja kaloille ja suojasatamia uhanalaisille lajeille. Rantarakentaminen ja ruoppaukset heikentävät niiden tilaa.

Fladat ja kluuvit ovat maankohoamisen myötä merestä erkaantuvia matalia lahtia. Ne on luokiteltu vaarantuneeksi luontotyypiksi Suomessa ja vesilaki suojelee alle kymmenen hehtaarin kokoisia luonnontilaisia fladoja ja kluuveja.

Merenkurkun kartoitukset toteutetaan elokuun loppuun mennessä.

Laguunien eliöstöstä ei ole kattavaa tietoa ja suuri osa näistä mahdollisesti arvokkaista luontokohteista on kartoittamatta.

Kartoitustulosten avulla kehitetään tilastollisia malleja, joilla voidaan ennustaa harvinaisten ja uhanalaisten lajien esiintymistä ympäristön muuttuessa ja siten parantaa laguunien suojelua.

Tavoitteena on ennallistaa 30 Natura-luontotyyppikohdetta, 20 avainlajien elinympäristöä ja 20–30 kalojen elinympäristöä.

Kahdeksanvuotisen hankkeen aikana testataan erilaisia kunnostusmenetelmiä ja arvioidaan menetelmien tehokkuutta seuraamalla kohteita myös kunnostusten jälkeen.

Laguunit ovat ainoa Itämeren luontotyyppi, jonka tilaan voidaan vaikuttaa nopeastikin suojelulla ja paikallisilla ennallistamistoimenpiteillä.