Lailliset vai laittomat potkut? Kokeile, tekisitkö näissä tapauksissa saman ratkaisun kuin tuomari

Tähän juttuun on koottu viisi irtisanomista, joista riideltiin työtuomioistuimessa tai korkeimmassa oikeudessa asti. Kokeile, päätyisitkö samaan ratkaisuun kuin oikeus.

Vartija
Yhdessä tapauksessa kyse oli vartijasta, joka teki portsarikeikan sairauslomalla ollessaan. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
  • Anna Näveri

Tuomioistuimilla voi pian olla uutta linjattavaa edessään, jos irtisanomiskynnys laskee.

Hallitus haluaa, että henkilöön liittyvän irtisanomisen perusteeksi riittäisi asiallinen syy, kun nyt vaaditaan asiallinen ja painava syy.

Keräsimme tähän juttuun viisi tapausta, joissa irtisanomista on puitu aina korkeimmassa oikeudessa (KKO) tai työtuomioistuimessa asti. Työtuomioistuin käsittelee irtisanomisia, jotka liittyvät työehtosopimuksen tulkintaan.

Juttuun kootuissa tapauksissa tuomioistuin on siis joutunut arvioimaan sekä asiallisen että painavan syyn täyttymistä.

Pyysimme myös työoikeuden emeritusprofessoria Seppo Koskista arvioimaan, täyttyisikö tapauksissa pelkkä asiallinen syy, jota hallitus nyt ajaa.

Voit myös arvioida itse, päätyisitkö samaan ratkaisuun kuin oikeus.

Seppo Koskinen Turun Kauppiaskadulla.
Emeritusprofessori Seppo Koskiselle kaikki esimerkkitapaukset olivat työn puolesta tuttuja tuoreinta lukuunottamatta. Kuva: Kimmo Gustafsson / Yle

1. Vartija työskenteli sairauslomalla toisen leivissä

Työtuomioistuin 2023.

Koskisen arvio on, ettei kyseinen tuomio muuttuisi, vaikka irtisanomiseen riittäisi pelkästään asiallinen syy.

– Melkein aina nämä oikeuteen päätyvät irtisanomiset ovat rajatapauksia ja mielestäni tämä on sellainen rajatapaus, jonka lopputulos ei muuttuisi.

Varoituksiin ei voi vedota, jos työntekijä korjaa tapansa. Koskinen ei usko, että varoituskäytäntö poistuisi lakimuutoksenkaan jälkeen.

Sairauslomalla työskentelyssä punnitaan Koskisen mukaan vain sitä, vaarantaako työntekijä terveytensä. Tässä tapauksessa ei edes pystytty näyttämään, että työntekijä olisi ollut epärehellinen tai erehdyttänyt työnantajaansa sairauslomalla työskentelystä.

Kilpailuun viittaavan teon taas pitää olla Koskisen mukaan hyvän tavan vastainen ja työnantajaa vahingoittava.

2. Laivan työntekijä kieltäytyi puhallutuksesta

Työtuomioistuin 2019.

Koskisen arvio on, ettei asiallinenkaan syy täyttyisi. Pistokoemaisesta puhallutuksesta ei ole laissa säädöspohjaa.

– Työnantaja olisi voinut mahdollisesti vedota perusteltuun epäilyyn siitä, että työntekijä on humalassa.

Tässä tapauksessa työnantajalla ei ollut työtuomioistuimen mukaan syytä epäillä järjestyksenvalvojan olleen alkoholinvaikutuksen alaisena.

Palokierrosten tekoon puuttui selkeä ohje. Eikä Koskisen mukaan puuttua vain yhden työntekijän toimintaan, jos toiminta ei merkittävästi eroa muista.

– Tämä on niin vahva yhdenvertaisuuslähtökohta, ettei se voi muuttua.

Ainoaksi moitittavaksi teoksi jäi hytissä oleskelu, josta kaksi vuotta aiemmin annettu varoitus oli umpeutunut. Koskisen mukaan teko vaatisi ensin varoituksen, vaikka irtisanomisen kynnystä laskettaisiin.

3. Idänkaupan tyytymättömät asiakkaat

Korkein oikeus 2017.

Koskisen arvio on, ettei lopputulos muuttuisi, vaikka irtisanomiseen riittäisi pelkkä asiallinen syy.

Koskisen huomio kiinnittyy siihen, ettei korkein oikeus (KKO) kyseenalaistanut lainkaan sitä, voiko asiakkaiden mielipiteille antaa painoarvoa potkujen syynä.

– Asiakkaiden tyytymättömyys olisi ollut peruste irtisanomiselle, jos toista työtä ei olisi ollut tarjottavissa. Tämä korkeimman oikeuden tuomio siis meni jo pitkälle työnantajan suuntaan ja siksi lopputulos ei mielestäni muuttuisi.

4. Kodinkonemyyjä jäi tavoitteista

Korkein oikeus 2014.

Kodinkoneliikkeessä esillä myynnissä olevia televisiomalleja.
Kodinkonemyyjä ei yltänyt tulostavoitteisiin, joita työnantaja edellytti. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Koskisen arvio on, ettei tuomio muuttuisi, vaikka pelkkä asiallinen syy riittäisi.

– Tässä tuomioistuin korosti, että pitäisi olla monta mittaria alisuoriutumisen mittaamiseen ja työnantajan pitäisi selvittää, mistä alisuoriutuminen johtui ja antaa selkeät ohjeet.

Näiden toimien jälkeen pitäisi antaa vielä riittävästi aikaa parantaa toimintaa.

– Ja sen jälkeen, jos tulos ei vieläkään ole riittävä, irtisanominen on mahdollista. Mielestäni nämä yleiset säännöt edelleenkin pätevät lain muutoksesta huolimatta.

5. Hävikkihedelmät löytyivät myyjältä

Korkein oikeus 2016.

omenoita kaupan vihannes osastolla.
Työnantajalle merkittävää oli se, että myyjä käsitteli työssään myös rahaa kassalla. Hedelmien anastus ei tosin liittynyt rahaan. Kuvituskuva. Kuva: Susanna Pesonen / Yle

Koskisen arvio on, ettei irtisanomiskynnyksen madaltaminen muuttaisi lopputulosta.

Kahden hävikkihedelmän anastus on Koskisen mukaan tekona niin vähäinen, ettei se riitä työsuhteen purkamiseen, joka on vielä irtisanomistakin vakavampi toimi.

Hallitusohjelmassa ei mainita mitään työsuhteen purkamisesta. Koskisen mukaan jää siis nähtäväksi, mihin purkamisen raja asettuisi, jos irtisanomisesta tehdään työnantajalähtöisempää.

– Anastuksia on monenlaisia ja onhan kyseessä rikkomus. Luottamukseen siinä voi syntyä särö, mutta jonkin verran talonpojan järkeäkin pitäisi olla siinä, mikä on vähäinen teko. Vähäinen teko ei tulevaisuudessakaan riitä irtisanomisperusteeksi.

Arvioitko tapauksia samoin kuin korkein oikeus? Voit keskustella aiheesta 17.7. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Hallitus haluaa helpottaa potkujen antamista, mutta mikä on lain mukainen ”asiallinen syy”? Kysyimme asiantuntijoilta