Kemi on aloittanut kampanjoinnin katukaivojen kautta vesistöön pääseviä roskia vastaan. Roskat voivat päätyä luontoon, koska suuri osa katukaivoista johtaa hulevedet puhdistamatta lähimpään vesistöön.
– Jokainen voi tehdä pieniä tekoja oman lähiympäristönsä hyväksi. Aina ei tarvitse ajatella isosti, sanoo hanketyöntekijä Senja Raappana Yritysten vihreä ja kestävä Kemi -hankkeesta.
Kemi on mukana Pidä Saaristo Siistinä ry:n Mahanpuruja muovista -viestintäkampanjassa, jonka varsinainen kampanja-aika on 21.8–3.9.
– Kemissä ovat kuitenkin menossa Easy Living -tapahtumat ja esimerkiksi satama Open Air -festivaali on vasta tulossa. Saimme luvan aloittaa kampanjan aikaisemmin, jotta saamme sille mahdollisimman hyvän näkyvyyden, Raappana kertoo.
Suurin osa roskasta on muovia
Kampanjassa kiinnitetään huomiota siihen, että kadulle heitetyt roskat voivat päätyä luontoon, esimerkiksi juuri vesistöön.
Kaupunkien hulevesiverkostojen arvioidaan olevan yksi merkittävä makroroskien, kuten tupakantumppien, reitti mereen, jonne päätyy WWF:n arvion mukaan jo nyt 9–14 miljoonaa tonnia muoviroskaa joka vuosi.
– Suurin osa meren rantojen roskista on peräisin kaupungeista. Ne kulkeutuvat vesistöihin joko suoraan ihmisen kädestä tai esimerkiksi katukaivojen kautta sade- ja sulamisvesien kuljettamina, sanoo tiedotteessa PSS ry:n projektipäällikkö Jutta Vuolamo.
Pidä Saaristo Siistinä ry:n viime kesänä tekemässä kartoituksessa lähes 80 prosenttia löytyneistä roskista oli muovia.
– Kaivoista löytyi muun muassa tupakantumppeja, take away -tuotteiden kääreitä sekä muuta muoviroskaa, joten roskat olivat päätyneet kaivoihin tavallisten ihmisten käsistä, kirjoitetaan yhdistyksen tiedotteessa.
Kemin lisäksi kampanjassa ovat mukana Espoo, Helsinki, Vantaa, Kauniainen,Joensuu, Lahti, Oulu, Parainen, Pori, Rauma, Riihimäki, Salo, Tampere ja Turku.
Mahanpuruja muovista –kampanja on osa laajaa, seitsemänvuotista EU-rahoitteista PlastLIFE -hanketta, jonka tavoitteena on kestävä muovien kiertotalous Suomessa vuoteen 2035 mennessä.