Lähes sokea Veera Florica-Rajala ei aina uskalla mennä ulos, koska pelkää sähköpotkulautoja

Veera Florica-Rajala kuvasi sosiaaliseen mediaan räikeän esimerkin holtittomuudesta, jollaiseen hän usein yhä törmää.

Veera Florica Rajala seisoo opaskoiransa kanssa jalkakäytävällä, joka johtaa kauppakeskus Redille Helsingin Kalasatamassa.
Esimerkiksi Kalasataman kauppakeskuksella on ahdas kohta potkulautojen ja rakennustyömaan vuoksi, Veera Florica-Rajala kertoo. Kuva: Jussi-Pekka Panttila / Yle
  • Jussi-Pekka Panttila

Suurimman osan näkökyvystään menettänyt Veera Florica-Rajala käveli Helsingin ydinkeskustassa ostoskeskuksen lähellä, kun hän osui opaskoiransa kanssa yllättävään tilanteeseen.

– Sähköpotkulaudat olivat suojatien kohdalla rivissä ja koiralle tuli kunnon tenkkapoo, kun vakituinen reitti olikin tukittu, Florica-Rajala sanoo.

Opaskoira keksi lopulta reitin ohi esteiden. Florica-Rajalan mielestä esimerkissä on kyse holtittomuudesta, jolla sähköpotkulautoihin suhtaudutaan.

– Selkeästi ne oli aseteltu siihen. Ei välitetä muista. Jos jopa melkein sokea näkee, että siinä on ruutu, niin on se aika ihme, että näkevä ei, Veera Florica-Rajala sanoo.

Suomen ruotsinkielisessä näkövammaisjärjestössä työskentelevä Florica-Rajala kuvasi tilanteesta Twitteriin videon, jonka voit katsoa alta.

700 lautaa jouduttu siirtämään

Leväperäiseen potkulautapysäköintiin on pyritty Helsingin ydinkeskustassa vaikuttamaan muun muassa luomalla niille noin 250 pysäköintialuetta. Lisäksi sähköpotkulaudan vuokraaja kuvaa pysäköintitilanteen lautailun lopettaessaan, ja vuokrayrityksillä on oma lautojen siirtopartio.

Oikaisuvaatimukset- ja seuraamusyksikön päällikkönä Helsingissä työskentelevä Pauliina Sundqvist kertoo, että Florica-Rajalan tapaus ei ole tuttu. Vastaavista tilanteista ei Sundqvistin mukaan ole tullut palautetta.

Sähköpotkulautojen siirtelyssä on kuitenkin riittänyt töitä.

– Olemme kesäkauden aikana siirtäneet 361 lautaa. Eli ne siirretään lähellä olevalle pysäköintialueelle, Sundqvist sanoo.

Jos sähköpotkulaudat eivät aiheuta huomattavaa haittaa, voi käyttää siirtokehotusta. Siinä operaattorit saavat kaupungin työntekijöiltä tiedon väärin pysäköidyistä kulkupeleistä ja siirtävät ne. Siirtokehotuksia operaattoreille on jätetty tänä kesänä heinäkuuhun mennessä noin 350 kappaletta.

Sundqvist toivoo, että sähköpotkulautailijat huomioisivat muita paremmin.

– Puhutaan kuitenkin suurinpiirtein 700 potkulaudasta, joiden takia on jouduttu tekemään valvontatapahtuma tai toimenpide. Kyllähän se viestii siitä, että parannettavaa vielä on. Jokainen väärin pysäköity potkulauta on aivan turha. Kyllä pitäisi aina muistaa liikennesäännöt ja ottaa muut huomioon, Pauliina Sundqvist sanoo.

Sähköpotkulautojen pysäköinnin rajoitusalue Helsingin kartatlla.
Helsingin kaupunki päätti maaliskuussa, että ydinkeskustan rajatulla alueella sähköpotkulautoja ei voi enää pysäköidä vapaasti. Kuva: Riikka Tähtinen / Yle

”Voi käydä niin, että en saa ovea täysin auki”

90-prosenttisesti näkönsä menettänyt Veera Florica-Rajala kertoo, että hän välttelee joskus ulos menemistä sähköpotkulautojen takia. Hänen kotinsa on ydinkeskustan ulkopuolella, Helsingin Kalasatamassa. Sinne asti eivät kaikki kaupungin tiukemmat säännöt yllä.

Esimerkiksi Kalasataman Redin ostoskeskuksen metroaseman kohdalla on paljon järjestyksessä olevia lautoja, mutta jalankulkijoiden tila on ahdas rakennustyömaan takia.

Kauppakeskusten ovien ulkopuolella voi tulla muutenkin eteen vaikea tilanne.

– Voi käydä niin, että en saa ovea täysin auki, enkä pääse opaskoiran kanssa siirtymään turvallisesti ulos. Se on järjetöntä ja vaarallista, Veera Florica-Rajala sanoo.

Helsingin kaupungin Pauliina Sundqvistin mukaan pysäköintiin voidaan puuttua tiukemmin muuallakin kuin ydinkeskustassa, jos kaupunginosista tulee palautetta holtittomasta pysäköinnistä. Myös 250 pysäköintialueen määrää voidaan pohtia uudestaan.

– On vaikeaa sanoa, onko se riittävä määrä. Pysäköintidataa täytyy tarkastella tarkemmin kauden jälkeen, että voi sanoa, onko tarvetta lisätä niitä. Pysäköintiruudut ovat auttaneet selkeästi pysäköintiä, Pauliina Sundqvist sanoo.

Kymmeniä sähköpotkulautoja pysäköitynä jalkakäytävälle niin, että jalankulkijalle ei jää juuri tilaa kävellä, kun toisella puolella on pyörätie.
Kuva Pasilasta Ratapihantieltä. Kymmeniä sähköpotkulautoja pysäköitynä jalkakäytävälle niin, että jalankulkijalle ei jää juuri tilaa kävellä, kun toisella puolella on pyörätie. Kuva: Jussi-Pekka Panttila / Yle

Veera Florica-Rajala kertoo, että hänen liikkumisensa kodin lähellä olevalle Mustikkamaan ulkoilualueelle, jonne kuljetaan siltaa pitkin, saattaa myös toisinaan olla hankalaa. Florica-Rajala sanoo välttelevänsä ulkoilualueelle johtavaa siltaa erityisesti keskellä päivää.

– En halua ehdoin tahdoin riskeerata omaa henkeäni tai sitä että loukkaannun. Eikä siinä tilanteessa ole yhtään hauskaa olla, koska stressi on tosi korkealla, Florica-Rajala sanoo.

Helsingin uusien sääntöjen mukaan alikulkuun, sillalle ja puistoon ei saa sähköpotkulaudalla pysäköidä.

Opaskoira ymmällään

Näkövammaisen kulkua auttava opaskoira joutuu uusien liikennevälineiden paineessa uuden eteen. Veera Florica-Rajalan mukaan koiralla saattaa olla hankaluuksia, kun se yrittää löytää koulutuksensa mukaan parasta reittiä.

Hän kertoo, että koira koulutetaan toimimaan siten, että se ymmärtää, miten auton kuuluu toimia. Se ei esimerkiksi vie suojatien yli, jos huomaa auton liikkuvan epätyypillisesti. Koira on opetettu silloin olemaan tottelematon.

– Sähköpotkulaudat ovat autotiellä, pyörätiellä, ne ovat jalkakäytävällä, siinä ei ole sellaista logiikkaa koiralle. Ei siihen voi täysin luottaa. Ja tähän myös liittyy se, että muiden pitäisi huomata se opaskoira ja ymmärtää, että en näe, Veera Florica-Rajala sanoo.

Opaskoira oli ymmällään myös taannoisella matkalla Vaasaan, kun sähköpotkulaudat olivat tukkineet kävelykadun.

– Koira oli ihmeissään, että pitääkö tässä nyt autotielle mennä. Että mitäs nyt tehdään, kun autotielle ei voi mennä ja tästä ei vain pääse läpi, Florica-Rajala sanoo.

Lopulta hän kertoo päättäneensä mennä autotien kautta, koska liikennettä vaikutti olevan sen verran vähän.

– Siinä vaiheessa oli ilta ja minulla ei ollut ketään, kenelle olisin siinä kohtaa voinut ottaa videopuhelun, Veera Florica-Rajala sanoo.

Florica-Rajala kertoo, että hänellä on kokemusta myös Seinäjoelta, Turusta ja Tammisaaresta. Sähköpotkulautoja niissä on vähemmän kuin Helsingissä, mutta ongelma on pääosin sama. Tilaa on enemmän, mutta siinä ei hänen mukaansa ole eroa, miten sähköpotkulaudat jätetään kadulle.

– Yhtä holtittomasti niitä jätetään ympäri ämpäri, Veera Florica-Rajala sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 23.7. kello 23:een saakka.

Katso myös (27.4.2023):

Tierin aluepäällikkö Juho Lindgren pitää vuoropuhelua kaupunkien ja sähköpotkulautafirmojen välillä tärkeänä työkaluna alan kehittämiselle. Video: Paulus Markkula / Yle, Rami Moilanen / Yle