Suomeen tarvitaan reilusti lisää julkisia wc- ja pukeutumistiloja. Sen lisäksi vessojen pitäisi olla puhtaampia.
Toiveet käyvät ilmi eri vähemmistöryhmien kommenteista Ylen uutiseen sukupuolineutraalien wc-tilojen muuttamisesta perinteisiksi miesten ja naisten vessoiksi.
Siinä missä yhteiskunnallista ja seksuaalista tasa-arvoa ajava Seta sekä sukupuolivähemmistöjen oikeuksia puolustava Trans ry haluavat lisää unisex-vessoja, esimerkiksi Suomen Romaniyhdistys haluaa lisää miesten ja naisten vessoja.
Kaikille yhteistä on se, että heidän edustajiensa mielestä julkisten vessojen määrä on Suomessa riittämätön.
Setan hallituksen puheenjohtajan Pekka Rantalan mukaan vessojen sekä pukuhuone- ja pesutilojen perinteinen binääriluokittelu sulkee ulos muun muassa transihmiset.
Tässä tapauksessa binääriluokittelu tarkoittaa perinteistä kaksinapaista sukupuolijakoa miehiin ja naisiin.
– On ihan minimisuoritus julkisessa rakentamisessa, että perinteisten wc-tilojen lisäksi tehdään myös unisex-vessat, Rantala sanoo.
Samalla linjalla on Trans ry:n hallituksen puheenjohtaja Valo Vesikauris. Hänen mukaansa unisex-wc:t ovat yhdenvertaisuuden näkökulmasta välttämättömiä muunsukupuolisille tai esimerkiksi henkilöille, joilla sukupuolenkorjaus on sellaisessa vaiheessa, että he eivät koe turvalliseksi mennä binäärijaoteltuihin vessoihin.
– Kaikkien ihmisten täytyy päästä vessaan, vaihtaa vaatteet ja käydä suihkussa turvallisesti. On vaarana, että ihminen joutuu jatkuvasti väärinsukupuolittamaan itsensä tai tulee väärinsukupuolitetuksi toisten taholta, jos käytössä on vain miesten ja naisten vessoja, Vesikauris sanoo.
Kaikki eivät kaipaa unisexia
Romaneille sukupuolineutraalien wc-tilojen käyttö ei ole itsestään selvää, sanoo Suomen Romaniyhdistyksen toimistopäällikkö Päivi Majaniemi.
Romanikulttuurissa hyvät tavat, siis myös vessakäynteihin liittyvät toimet, ovat asioita, joista ei häveliäisyys- tai puhtaussyistä puhuta tai niitä ei tehdä muiden aikana. Siksi romaneille unisex-saniteettitilat ovat epämieluisia.
– Meiltä jää silloin pois palvelupaikkoja, joihin emme voi lainkaan mennä, Päivi Majaniemi sanoo.
Hän kertoo esimerkkinä, että romanit pesevät paljon käsiään, muun muassa aina ennen ruokailua, ja että esimerkiksi tyttölasten kanssa hän itse valitsisi vain naisille tarkoitetun tilan.
– Mutta kulttuurit ja maailma muuttuvat, enkä voi puhua kaikkien romanien puolesta tässäkään, Päivi Majaniemi muistuttaa.
Romanien kanssa vastaavanlainen tilanne on unisex-vessojen kohdalla myös osalla musliminaisista, kerrotaan Amal ry:stä. Yhdistys edistää tyttöjen ja naisten hyvinvointia islamilaisiin arvoihin perustuen.
Vähemmistöstressi vähenee vessavalikoimaa kasvattamalla
Unisex-vessojen muuttaminen perinteisiksi miesten ja naisten käymälöiksi johtuu useimmiten siitä, että naiset valittavat unisex-vessojen olevan epähygieenisiä.
Heidän mielestään siis ainakin osa miehistä käyttäytyy wc:ssä epäsiististi.
Trans ry:n Valo Vesikauris laittaisi miehet vessakouluun ennemmin kuin vähentäisi unisex-vessoja.
– Jos cissukupuoliset miehet ovat wc:ssä sottaisia, niin eikö ratkaisu voisi olla vaikka käytöskoulu näille miehille sen sijaan, että estetään muunsukupuolisten pääsy vessaan, jossa heillä on turvallinen olo, hän kysyy.
Vesikauriin mukaan muunsukupuolisille ihmisille vessojen perinteinen jaottelu miesten ja naisten tiloihin lisää myös heidän kokemaansa vähemmistöstressiä.
Vähemmistöstressi tarkoittaa tunnetta, joka voi syntyä esimerkiksi sosiaalisesta leimautumisesta, yhteiskunnan yleistävistä oletuksista tai kiusatuksi tulemisen kokemuksista.
– Vähemmistöstressiä lisää se, jos joutuu usein miettimään, voinko mennä sinne, uskallanko käydä siellä, onko tässä kirjastossa tai kauppakeskuksessa wc-tilaa, jossa voin käydä, Valo Vesikauris kertoo.