Useita saamelaisia kalastajia on haastettu viime vuosina oikeuteen luvattomasta pyynnistä ja kalastusrikkomuksista. Nyt tuomioistuimet ovat alkaneet hylätä syytteitä.
Tuorein voitto tuli heinäkuussa Lapin käräjäoikeudesta Pentti Pieskille, joka on kotoisin Tenojokivarresta.
Pieskiä syytettiin luvattomasta pyynnistä ja kalastusrikkomuksesta. Tapahtuma-aikaan vuonna 2018 Pieski oli jokavuotiseen tapaansa kulkuttamassa eli ajoverkkopyytämässä lohta veljensä kanssa Tenojoella. Tällä kertaa hänellä ei ollut lupaa.
Vuonna 2017 vahvistetun Tenon kalastussäännön myötä saamelaisalueen ulkopuolella asuvat saamelaiset eivät saaneet enää oikeutta lunastaa perinteiseen kulkutukseen oikeuttavaa lupaa.
Pieskin tavoitteena ei ollut aloittaa oikeusprosessia, mutta hän oli varautunut myös siihen jatkaessaan pyyntiä.
– Luotin siihen, että saamelaisilla todella on Suomessa perustuslain mukaiset oikeudet omaan kulttuurinsa huolimatta asuinpaikasta, kertoo Pieski.
Tapaus eteni tänä vuonna käräjäoikeuteen, joka hylkäsi kaikki syytteet. Tuomio tuli lainvoimaiseksi tällä viikolla.
Oikeuden viimeaikaisia päätöksiä on perusteltu voimassa olevan lainsäädännön ja perustuslain välisellä ristiriidalla. Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan. Kalastus on yksi saamelaisten perinteisistä elinkeinoista ja tärkeä osa kulttuuria.
Taustalla on korkeimman oikeuden tuomio, joka annettiin huhtikuussa 2022 Tenon kalastusoikeusjutussa.
Korkein oikeus vahvisti saamelaisten kalastusoikeudet
Kaikki alkoi vuonna 2017, kun Suomen ja Norjan välinen Tenon kalastussopimus hyväksyttiin laajasta vastustuksesta huolimatta. Tenon kalastussopimuksen uudet pyyntirajoitukset iskivät voimakkaimmin saamelaisten perinteiseen pyyntiin, jota rajoitettiin lähes 80 prosentilla. Osa saamelaisista koki, että valtio ohjaa kalastusta liikaa.
Niinpä saman vuoden kesällä viisi utsjokelaista kalastajaa rikkoi tarkoituksella kalastussääntöjä Tenojoen vesistöön kuuluvissa Utsjoessa ja Vetsijoessa. He halusivat joutua oikeuteen saadakseen asiasta ennakkopäätöksen. Syytettyinä luvattomasta kalastuksesta olivat Esko Aikio, Anne Nuorgam, Heidi Eriksen, Kati Eriksen ja Erke Eriksen.
Kaksi vuotta myöhemmin Lapin käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet. Sen jälkeen syyttäjä haki ja sai valitusluvan korkeimpaan oikeuteen.
Viime vuonna nämä viisi kalastajaa juhlistivat voittoaan, kun korkein oikeus hylkäsi kaikki syytteet kalastusrikkomuksista ja luvattomasta pyynnistä. Näin saatiin ennakkotapaus, joka tunnustaa saamelaisten perustuslailliset oikeudet.
”Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan”
Suomen perustuslaki 17 §
Saamelaisten voitot kalastusoikeusasioissa eivät jääneet siihen. Vuonna 2020 saamelaiskäräjien varapuheenjohtajan Leo Aikion syytettiin kalastaneen luvatta Juutuanjoessa Inarissa rauhoitusaikana elokuussa. Syksyllä 2022 käräjäoikeus hylkäsi Aikion syytteet.
Samassa yhteydessä hylättiin myös utsjokelaisen miehen syytteet. Miehen syytettiin kalastaneen luvatta Tsarssijoella ja Kevojärvellä vuosina 2017 ja 2018.
Millä perusteilla saamelaiset ovat voittaneet oikeudessa?
Utsjoen ja Vetsijoen ennakkotapauksissa korkein oikeus totesi voimassa olleiden kalastussäännösten ja perustuslain olevan ristiriidassa. Syytteet hylättiin, sillä saamelaisten perusoikeudet harjoittaa kulttuuriaan olivat vahvemmat kuin voimassa oleva lainsäädäntö ja asetukset.
Ennakkotapauksen jälkeen käräjäoikeus on seurannut korkeimman oikeuden linjaa.
Myös Pentti Pieskin saamaa päätöstä perusteltiin perustuslaillisella oikeudella kulttuurin harjoittamiseen. Lisäksi perusteissa mainitaan perustuslain omaisuudensuoja, jonka kautta Pieskillä on ylimuistoinen nautintaoikeus sukunsa perinteisiin pyyntipaikkoihin. Päätöksessä todetaan, ettei näitä perustuslaista johdettuja oikeuksia voida rajoittaa esimerkiksi kalastuslailla.
Perustuslaillisiin oikeuksiin vedottiin myös Leo Aikiota ja utsjokelaismiestä koskevissa päätöksissä. Molemmissa tapauksissa tuomiota perusteltiin sillä, että maan voimassa olevat kalastusasetukset ovat ristiriidassa perustuslakiin kirjattujen saamelaisten perusoikeuksien kanssa. Tuomiot ovat lainvoimaisia.
Vuonna 2017 syytettynä ollut juristi Anne Nuorgam uskoo heidän ennakkotapauksensa vaikuttaneen käräjäoikeuden myöhempiin päätöksiin. Nuorgam uskoo tapauksen myös lisänneen tietoisuutta perustuslaista ja saamelaisten oikeuksista.
Nuorgamin mielestä ennakkotapaus osoitti, että saamelaisilla on etuoikeus lohenpyyntiin silloin, kun joessa on varaa pyytää kalaa. Hän kuitenkin muistuttaa, että myös saamelaisten tulee huolehtia siitä, ettei pyynti uhkaa lohikantoja. Biologiset tutkimukset pitää huomioida sen arvioinnissa, onko joesta varaa pyytää lohta, sanoo Nuorgam.
Oikeuden päätökset eivät ole vaikuttaneet lainsäädäntöön
Korkeimmassa oikeudessa syytettyinä olleet totesivat korkeimman oikeuden päätöksen vuonna 2022 olevan merkittävä esimerkki saamelaisten oikeuksista tulevaisuudessa. Ennakkotapauksena toiminut päätös toi konkreettisesti esiin sen, miten vahva perustuslaillinen oikeus saamelaisilla on omaan kulttuuriinsa.
Anne Nuorgamin mielestä heidän ennakkotapauksensa vaikutukset eivät ole vielä olleet vahvasti nähtävillä. He ovat odottaneet, että Suomessa muutettaisiin yli 30 luonnonkäyttöön liittyvää lakia.
Lakien muuttamisen lähtökohtana olisi saamelaisten erillislupa luonnonkäyttöön, kuten kalastukseen ja metsästykseen, sanoo Nuorgam. Ongelmana on kuitenkin saamelaisuuden määrittely lupien yhteydessä.
– Onko perustuslakivaliokunnan vuoden 2017 linjaus oikein sen osalta, että saamelaiskäräjien vaaliluetteloa voidaan käyttää vain saamelaiskäräjävaalien yhteydessä? Pitäisikö tämä itse asiassa kyseenalaistaa, että sen voisi sittenkin avata tällaiseen käyttöön?, pohtii Nuorgam.
Suomen kalastuslakiin ei ole tällä hetkellä valmisteilla muutoksia saamelaisuuteen liittyen, kertoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.
Ministerin mukaan saamelaista kalastuskulttuuria on huomioitu Tenon uudessa kalastussääntöluonnoksessa muun muassa paikkakuntalaisuuden kautta ja kulttuuriperusteisella erityisluvalla. Erityislupaa voi hakea lohikantojen tilasta riippumatta, Essayah kirjoittaa Ylelle.
Suomi ja Norja sopivat tämän vuoden heinäkuussa uudesta kalastussäännöksestä, jonka tulisi astua voimaan ennen vuoden 2024 kalastuskautta. Maa- ja metsätalousministeriö perustelee saamelaisten oman kalastusluokan hyllyttämistä selkeän saamelaismääritelmän puuttumisen vuoksi.