Suopma ja Norga leat dál soahpan Deanu ođđa guolástannjuolggadusas, man ulbmilin lea ealáskahttit Deanu luosa dili ja seammás doarjut sámiid guolástankultuvrra. Guolástannjuolggadus nuppástuvvá máŋggain osiin, muitala meahccedoalloráđđeolmmoš Vesa Ruusila eanan- ja meahccedoalloministeriijas.
Ođđa njuolggadussii leat lasihan iešguđetlágan lobiid, dego mánáid guolástanlobi, oassálastinlobi bivddusguolásteapmái ja sierralobi, man sáhttá ohcat bivdui, mii vuođđuduvvá oahpahussii ja kultuvrii.
– Dainna geahččalit dahkat vejolažžan sámiid bivdokultuvrra maiddái dalle go luossabivdu ii muđui leat vejolaš. Dat lea sihkkarit oalle ráddjejuvvon mearri maid dainna lobiin sáhttá bivdit, muitala Ruusila.
Deanu guolledoalloguovllu ságadoalli Mika Aikio mielas ođđa lobit dolvot guolástannjuolggadusaid rivttes guvlui, muhto ii velge sáhte lohkat dili buorrin. Evttohuvvon sierralohpi ii leat Aikio mielas heivvolaš. Son jáhkká lobi ohcama byrokratiija dagahit dan, ahte olbmot eai liikká oaččo lobiid.
– Ii dat gal gáju sámekultuvrra. Ohcejoga gieldage fidnii ruhtadeami musea vuođđudeapmái, oppa áigge vuhtto ahte Deanus háliiduvvo ráhkadit musea.
Ođđa guolástannjuolggadusas eai evttot automáhtalaš luossabivdogildosa, muhto áššis mearridit dan vuođul, leatgo Deanus doarvái luosat maid bivdit, muitala Ruusila. Deanu luossabivdogielddus lea fámus dán jagi lohppii. Aikio mielas ođđa guolástannjuolggadus dárkkuha joba čieža jagi luossabivdogildosa Detnui.
– Anárjoga, Kárášjoga, Iešjoga ja váldo Deanu luossanáliid ivdni lea ruoksat, nappo dat leat nu uhccán ahte daid ii sáhte bivdit. Dat dárkkuha, ahte Deatnu lea gitta, árvala Aikio.
Evttohus sápmelaččaid iežas bivdoluohkás ii ollašuvvan
Guolástannjuolggadusa ráđđádallamiid várás nammaduvvui ráđđádallangoddi, masa gulle earret eará ministeriijaid ovddasteaddjit sihke Sámedikki ja guolledoalloguovllu ovddasteaddjit. Deanu guolledoalloguovlu ja Sámediggi celke iežaset eret ráđđádallamiin diibmá. Maiddái Mika Aikio Deanu guolledoalloguovllus lei mielde ráđđádallangottis.
– Okta deháleamos ulbmiliin mis lei, ahte sápmelaččain livčče iežas bivdovuoigatvuohta ja bivdoluohkká. Dat ii gal ovdánan ii gosage, morašta Aikio.
Mika Aikio imaštallá ministeriija mearrádusa, go Deanu báikkálaš guolástanrievtti oamasteddjiin eatnašat leat sápmelaččat. Ruusila muitala, ahte ođđa guolástannjuolggadusas ii leat evttohuvvon sápmelaččaide iežas luohkká sápmelašmeroštallama dihtii.
– Earenoamážit hálddahusmearrádusain, maid vuođđun lea sápmelašvuohta, de galgá leat čielga meroštallan sápmelašvuhtii dásseveardásašvuođa ja váidagiid gieđahallama várás. Dákkár meroštallan ii dál leat, čilge Ruusila.
Suoma Sámediggi ii leat duđavaš Deanu guolástannjuolggadussii. Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso mielas soahpamušas lei galgat meroštallat sápmelaš guolástanvuoigatvuođalaš hálddašeaddji.
Báikegoddelaččat besset bivdit ovddemužžan, go dan áigi lea
Vaikko luossanáliid ealáskahttin lea ođđa njuolggadusa guovddážis, de ulbmilin lea maiddái suovvat luossabivddu dalán go vejolaš. Ođđa njuolggadusain leat dutkandieđuid vuođul viggan govvidit čielga kritearaid dasa, man muttus luosabivdu livččii vejolaš Deanus, muitala Vesa Ruusila eanan- ja meahccedoalloministeriijas.
– Báikegoddelaš guolástanrievtti oamasteaddjit livčče vuosttaš joavku, geaidda luosabivdu livčče vejolaš. Dasto go luossanálit ealáskit, de maiddái dihtoeriid sáhttá viiddidit, dadjá Ruusila.
Dálá njuolggadusa ektui ođđa njuolggadusas leat maid viiddidan eará guliid bivdinvejolašvuođaid. Guolástanbaji leat guhkidan, dápmoha bivdin lea lobálaš eará guliid bivdima eavttuid mielde, firpmiid guoski mearrádusaid leat ložžen ja eará guliid bivdu fatnasis stákkuin lea ain vejolaš báikkálaš guolástanrievtti oamasteddjiide.
Juohkehaččas lea vejolašvuohta cealkit ođđa njuolggadusas 8.9.2023 rádjai. Cealkámušaid galgá sáddet girjjálaččat eanan- ja meahccedoalloministeriijai ja rávvagat gávdnojit ministeriija neahtasiiddus.
