Yle seurasi: Korkein oikeus hylkäsi syytteet saamelaisten Tenon kalastusoikeuksia koskevassa asiassa

Aluesyyttäjä: saamelaisten oikeuksia kunnioitettava

Aluesyyttäjä Anita Haapakoski on tyytyväinen, että asiassa saatiin viimein tuomio. Hänen mielestään tuomiossa tärkeää on se, että saamelaisten kalastusta ei voi harjoittaa kuitenkaan täysin rajoituksitta.

Korkein oikeus painottaa päätöksessään, että lohikannan suojelu on kuitenkin otettava huomioon, Haapakoski huomauttaa.

– Nyt täytyy pyrkiä tämän päätöksen perusteella siihen, ettei voi liika rajoittaa saamelaisten oikeuksia. Heillä on omat oikeutensa ja niitä pitää kunnioittaa.

Haapakoski uskoo, että päätös tulee vaikuttamaan voimakkaasti kalastussäännöksiin.

Stream-lähetys katsottavissa jälkikäteen Yle Areenassa

Yle seurasi Korkeimman oikeuden ratkaisun antamista suorana keskiviikkoaamuna kello 8.50 Utsjoella, jossa paikalla oli Ylen erikoistoimittaja Kaisa Aikio.

Koko stream-lähetys on katsottavissa kokonaisuudessaan Yle Areenassa.

Toinenkin tuomio viittaa ilmeiseen ristiriitaan kalastuslain ja perustuslain välillä

Toisessa tapauksessa kyse oli luvattomasta pyynnistä ja nuorena henkilönä tehdystä luvattomasta pyynnistä. Yksi saamelaisista kalastajista oli alaikäinen tekohetkellä.

Tuomion taustojen mukaan Erke Eriksen, Heidi Eriksen, Kati Eriksen ja Anne Nuorgam kalastivat 29.7.2017 vieheellä ja vavalla Vetsijoessa Metsähallituksen hallinnassa olevalla valtion vesialueella Bajitrohčin ja Vuolit Luovosvárjoga suollun välisellä alueella ilman Metsähallituksen lupaa.

Korkein oikeus toteaa johtopäätöksessänsä, että kun huomioon ottaa kalastuslain mukaisen erillisen kalastusluvan vaatimuksen ehtoineen ja säännöksen soveltamisen aiheuttamat rajoitukset saamelaisten kulttuurisiin perustusoikeuksiin, niin säännöksen soveltaminen olisi tapauksessa perustuslain kanssa ilmeisessä ristiriidassa.

Näin ollen kyseinen, tekohetkellä voimassa ollut kalastuslupaa koskeva säännös, jätetään soveltamatta. Näin ollen vastaajat eivät ole rikoslain 28. luvun kymmenennessä pykälässä tarkoitetulla tavalla kalastaneet ilman lupaa ja syytteet hylätään.

Tuomio: Tenojoen sivuvesistöasetus ja perustuslain 17. pykälä ovat ristiriidassa

Nyt tarkemmin vielä tuomioista.

Korkeimmassa oikeudessa oli tuomion mukaan ratkaistavana syyttäjän ennakkopäätösvalituksen johdosta kysymys siitä, onko Esko Aikio syyllistynyt kalastusrikkomukseen, kun otetaan huomioon hänen paikallisena saamelaisena perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksissa turvatut oikeudet.

Esko Aikio on 8.-10.8. ja 14.-17.8.2017 kalastanut lohta seisovalla verkolla Utsjoessa Guhkesluobbalin eteläpäässä Báktebohkin alapuolella.

Tuomion johtopäätöksessä todetaan, että seisovan verkon kalastuskautta määrittävä Tenojoen sivuvesistöasetuksen 9. pykälä on ristiriidassa perustuslain 17. pykälän kolmannessa momentissa turvatun saamelaisten kulttuurisen perusoikeuden kanssa.

Näin ollen tuomio on, että Tenojoen sivuvesistöasetuksen 9. pykälä on jätettävä perustuslain 107. pykälän nojalla soveltamatta ja kalastusrikkomusta koskeva syyte hylätään.

Siskokset Kati ja Heidi Eriksen kertovat, että he olivat valmistautuneet häviön tapahtuessa viemään asian kansainvälisiin tuomioistuimiin, vaikka asia olisi kestänyt vielä pidempään.

Asianajaja Markku Fredman ei osaa vielä sanoa, miten KKO:n päätös tulee vaikuttamaan saamelaisten kalastusoikeuksiin tänä kesänä.

– Oleellinen pointti on, että kalakantojen turvaamista koskevien säännösten tulee olla perustuslainsuuntaisia ehdoiltaan ja hinnaltaan. Kiire tulee että saadaan uudet säännökset voimaan. Vaikea sanoa miten tänä kesänä, pohtii Fredman.

Juristi ja luvattomasta pyynnistä syytettynä ollut Anne Nuorgam: "Usko Suomen tuomioistuimeen ei kadonnut"

Juristi Anne Nuorgam oli yhtenä syytettynä luvattomasta pyynnistä. Hänen mielestään päätöksellä tulee olemaan vaikutusta saamelaisten lohenpyyntiin.

– Saamelaisilla on etu Tenon kalastukseen. Suomessa tulee muuttaa lakia niin, että ne seuraavat tätä tuomioesimerkkiä, Anne Nuorgam toteaa.

Hän toivoo, että tuomiota pystyy jatkossa käyttämään ikään kuin ennakkotapauksena ja soveltamaan.

– Usko Suomen tuomioistuimeen ei kadonnut, sanoo Nuorgam.

Tutkija: "Tämä tulee olemaan iso asia saamelaisten oikeuksille tulevaisuudessa"

Korkein oikeus on harkinnut ratkaisuaan pitkään. Kalastusrikkomuksesta syytetty Esko Aikio on erittäin tyytyväinen tuomioon.

– Tästä eteenpäin saamelaisten kalastusoikeuksia ei voi rajoittaa ihan miten vain. Meidän oikeudet tulee ottaa huomioon ja tulee varmasti vaikuttamaan muillekin alueille, sanoo Aikio.

– Tämä tulee olemaan iso asia saamelaisten oikeuksille tulevaisuudessa, sanoo tutkija Piia Nuorgam.

Suorassa lähetyksessä tuoreeltaan päätöksen lukemisen jälkeen Kati Eriksen sanoo, että päätöksen sulattelemiseen menee vielä hetki. Hän ei uskonut, että syytteet hylätään.

– Uskomatonta. Voitimme kummassakin asiassa, hän sanoo.

Heidi Eriksen ei hänkään ollut uskoa, että KKO vahvistaisi saamelaisten kalastusoikeudet.

– Tuntuu, että Suomen Korkein oikeus on vahvistamassa saamelaisten oikeuksia oikeusistuimen kautta. Se on suuri asia, toteaa Heidi Eriksen.