Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Lisää tulee, tämä ei ollut tässä, aiomme nostaa tasaisesti, emme ole vielä perillä, matkaa on jäljellä.
Tähän malliin on Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde kommentoinut tulevaa korkopolitiikkaa kertoessaan kahdeksasta koronnostosta kuluneen vuoden aikana. Ohjauskorot ovat nousseet yhteensä 4,25 prosenttiyksikköä viime heinäkuusta.
Nyt yhdeksännellä kerralla viesti muuttui.
Lagarde ennakoi ensimmäistä kertaa, että lisää koronnostoja ei ehkä enää tarvitakaan.
– Jotkut teistä saattavat huomata hienoisen muutoksen sanavalinnassa, eikä se ole satunnaista eikä epäolennaista, hän totesi esitellessään keskuspankin päätöksiä.
Keskuspankki on aiemmin sanonut ”nostavansa” tai ”saattavansa” korot riittävän korkeiksi, jotta kahden prosentin inflaatiotavoite saavutetaan.
Nyt se aikoo ”asettaa” ne oikealle tasolle uuden markkinatiedon pohjalta ja ”varmistaa”, että ohjauskoroilla saadaan hillityksi kysyntää. Enää sanoihin ei siis sisälly selvää viestiä liikkeestä ylöspäin.
Lagarde tosin vastasi kysyttäessä, että ainakaan alaspäin korkoja ei tänä syksynä liikauteta.
– Olen sanonut usein, että matkaa on jäljellä. Nyt sanon, että kerättävät tiedot, ja päätelmämme niistä, kertovat jatkossa, onko matkaa jäljellä ja kuinka paljon, Lagarde pyöritteli.
– Tällä hetkellä sanoisin, että ei ole jäljellä.
Maallikolle tämä ei kerro mitään, mutta keskuspankin viesti onkin osoitettu ”markkinoille” eli analyytikoille ja sijoittajille, jotka lukevat EKP:n viestejä kuin piru raamattua. He tulkitsivat viestiä niin, että korkohuippu alkaa olla saavutettu.
Hyviä uutisia asuntovelalliselle
Uutistoimisto Reutersin mukaan myös ilmapiiri EKP:n 25-jäsenisessä neuvostossa on alkanut muuttua. Yhä useampi keskuspankkiiri on huolissaan kohonneiden korkokustannusten vaikutuksesta talouteen. Tämä hillitsisi tulevia koronnostohaluja.
Esimerkiksi Ranskan keskuspankin pääjohtajaja kirjoittaa kommentissaan, että EKP:n neuvosto luottaa jo tehtyjen rahapoliittisten päätösten vaikuttavan ajan kanssa.
– Luottamuksemme kasvaa, että inflaatio hidastuu kahteen prosenttiin [EKP:n tavoitetaso] vuoteen 2025 mennessä nykyisen rahapolitiikan keinoin, François Villeroy de Galhau sanoo perjantaiaamun blogissaan.
Suuren saksalaisen pankin Commerzbankin pääekonomisti Jörg Krämer ei usko EKP:n nostavan korkoja enää syyskuussa.
– Inflaatio hidastuu tuntuvasti ja taantuma uhkaa euroaluetta loppuvuonna, Krämer perustelee.
Jos torstaina nähtiin viimeinen koronnosto, se helpottaa myös asuntovelallisten tilannetta vähitellen.
Markkinat reagoivat välittömästi Lagarden torstain viestiin. Suomalaisten asuntolainoissa yleisimmin käytetty viitekorko eli 12 kuukauden euribor oli perjantaina heinäkuun matalimmalla tasolla.
Voit keskustella aiheesta 29.7. klo 23 saakka.