Suomen viljasato jää arviolta 20–25 prosenttia keskimääräistä pienemmäksi, kertoi Proagrian kehityspäällikkö Sari Peltonen Ylen aamussa.
– Tämä johtuu siitä, että alkukesän kuivuus osui juuri pahaan aikaan viljan sadonmuodostuksen kannalta. Heinäkuun sateet toki auttoivat jonkin verran, mutta eivät pelastaneet tilannetta.
Peltonen muistuttaa, että sadonkorjuukausi on vielä edessä ja elokuun säät ratkaisevat sadon onnistumisen ja laadun.
– Sateet voivat vaikuttaa siihen, että saadaan viljasadon puolella suuria jyviä, mutta niiden määrä jää vähäiseksi.
Myös Euroopassa sato on jäämässä pienemmäksi
– Missään päin maailmaa ei olla nyt korjaamassa ennätyssatoja, eikä monella alueella korjata edes normaalisatoa. Vaihtelut ovat suuria, kertoi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n vilja-asiamies Max Schulman.
Euroopan laajuiset satoennusteet ovat pienentyneet koko ajan, kertoo Schulman, joka on myös EU-alueen maataloustuottajien kattojärjestön Copa-Cogecan viljakasvityöryhmän puheenjohtaja.
– Tässä vaiheessa ollaan menossa jo alle viiden vuoden keskiarvon. Sato on jäämässä pienemmäksi.
Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa viljelijän kukkaroon
Ukraina ja Venäjä ovat merkittäviä lannoitteiden tuottajia maailmassa. Vuosi sitten puhuttiin siitä, että kalliit lannoitteet tulevat vaikuttamaan Suomen viljantuottajien kustannuksiin. Nyt se on toteutunut.
– Kustannukset pelloilla ovat kasvamassa, lannoitetta jouduttiin ostamaan kovemmilla hinnoilla. Tämän vuoden sato viljellään kovilla kustannuksilla, kertoo Schulman.
Schulmanin mukaan moni viljelijä miettii, saadaanko kustannuksia peitettyä. Myös Proagrian Sari Peltonen on samaa mieltä.
– Tällä kasvukaudella pelloissa on kalleimmat tuotantopanokset koskaan. Sen vuoksi satovaatimukset olivat korkeita, ja nyt tämä yhtälö ei näytä hyvältä tilojen kannattavuuden kannalta, Peltonen sanoo.
Viljan hinta nousi Venäjän iskujen myötä
Max Schulmanin mukaan Mustanmeren viljankuljetussopimuksen päättyminen ei nostanut viljan markkinahintoja merkittävästi, koska markkinat olivat osanneet odottaa sitä.
– Hinnannousua aiheuttikin se, että Venäjä aloitti aika nopeasti Ukrainan satamien infrastruktuurin tuhoamisen. Jopa Tonavan kanavan kohdalla olevat lastaussatamat Ukrainan puolella ovat kokeneet saman.
Se oli Schulmanin mukaan kovempi isku markkinoihin, joka aiheutti kovemman hinnannousun.
– Hinnannousu tuntuu meillä Suomessa, koska hintasignaalit tulevat maailmalta.
Suomalaiselle kuluttajalle riittää leipää
Sari Peltosen mukaan Ukrainan ja Venäjän tilanne aiheuttaa epävarmuutta Suomen ruokamarkkinoilla, vaikka hän näkeekin, että suurimmat hinnannousut ovat takanapäin.
Peltosen mukaan kuluttaja ei voi pitää ruokaa niin itsestään selvänä kuin tähän saakka on pidetty ja valikoima saattaa kaventua. Silti suomalaiselle kuluttajalle leipää riittää yhä ja kotimainen tarjonta riittää kattamaan kysynnän.
– Enemmän olisin huolissaan tuottajista, miten he jaksavat ja miten he kestävät näitä katovuosia. Miten he saavat tuotantonsa pidettyä taloudellisesti kannattavana.
Peltonen pitää suomalaisen huoltovarmuuden kannalta tärkeänä, että Suomessa on kotimaista ruoantuotantoa sekä tuottajia, jotka jaksavat yrittää.