Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus on antanut uutta tietoa, miten tunnistaa nuoria, joilla on riski sairastua mielenterveyden häiriöihin. Pilottitutkimuksessa tutkijat tunnistivat nuorten mielenterveyden häiriöitä ennakoivia veren merkkiaineita.
Tutkimuksessa arvioitiin 11–16-vuotiaiden alttiutta mielenterveyden häiriöihin Vahvuudet ja vaikeudet -kyselyllä. Nuorten verinäytteistä tunnistettiin 58 proteiinia. Niiden pitoisuus plasmassa oli merkittävästi yhteydessä kyselyn osoittamiin käyttäytymisen ja psykososiaalisen hyvinvoinnin haasteisiin.
Professori Katja Kannisen tutkimusryhmä selvitti biologisia prosesseja ja vaikutusreittejä, jotka olivat yhteydessä näihin proteiineihin. Vaikutusreiteistä tärkeimmät liittyivät immuunivasteeseen, veren hyytymiseen sekä hermosolujen syntymiseen ja rappeutumiseen. Tutkimustulokset on julkaistu Nature Mental Health -tiedelehdessä.
Vahvistaa aiemman tutkimuksen tuloksia
Tutkijat loivat tunnistetuista plasman proteiineista ennakoivia malleja, jotka erottivat toisistaan matalan ja korkean riskin ryhmät. Veren merkkiaineiden ja mielenterveyden häiriöiden välinen yhteys on uusi ja nouseva tutkimusalue.
Jo aiemmissa tutkimuksissa plasman proteiinipitoisuuksien muutoksilla on havaittu yhteyksiä masennukseen, skitsofreniaan, psykoottisiin häiriöihin ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.
Itä-Suomen yliopiston tutkimusryhmän tulokset tukevat aiempia havaintoja ja osoittavat, että muutokset tietyissä veren proteiineissa saattavat kertoa kohonneesta mielenterveyden häiriöiden riskistä nuorilla.
Nuorista arviolta 10–20 prosenttia kärsii mielenterveyden häiriöistä. Ne jäävät kuitenkin usein diagnosoimatta ja hoitamatta. Seuraavaksi ryhmä tutkii tarkemmin tunnistettuja, mahdollisesti merkkiaineiksi soveltuvia proteiineja.