Kesäreissulle varmuuden vuoksi ostettujen vatsalääkkeiden tai kyypakkauksen jääminen käyttämättä on hyvä asia. Sehän tarkoittaa, että matkalla on pysytty terveinä.
Huono puoli on, että lääkkeet vanhentuvat aikanaan. Se tarkoittaa hukkaan mennyttä rahaa ja pientä ylimääräistä vaivaa, kun vanhentuneet lääkkeet pitäisi palauttaa apteekkiin lääkejätteenä.
Itsehoitolääkkeitä enemmän käyttämättä jää reseptilääkkeitä. Se näkyy myös apteekkeihin palautuvana lääkejätteenä.
– Ne eivät ehkä ole asiakkaalle sopineet ja lääkäri on vaihtanut reseptin toiseen lääkkeeseen. Tai määrätyn lääkkeen pakkauskoko on ollut hieman liian suuri ja lääkkeitä on jäänyt yli, selittää vantaalaisen apteekki Koivuhaan apteekkari Juhani Mäntylä.
Mäntylän mukaan kesällä lääkkeitä palautetaan muita vuodenaikoja ahkerammin. Kesä onkin otollista aikaa tarkistaa kodin, kesämökin, veneen tai matkailuauton lääkekaapit.
Pakkausten parasta ennen -päiväyksiä kannattaa uskoa.
– Suositus on, että vanhentuneita lääkkeitä ei käytetä. Niistä mene teho pikkuhiljaa. Talven pakkanen ei myöskään tee lääkkeille hyvää, Mäntylä muistuttaa.
Miljoonia lääkepakkauksia jätteeksi
Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan parhaillaan paljonko ja mitä lääkkeitä apteekkeihin palautetaan, miksi ne ovat jääneet käyttämättä ja mikä on käyttämättä jääneiden lääkkeiden taloudellinen arvo.
Tutkimuksen aineisto kerättiin 82 apteekista viime vuoden keväällä, kertoo proviisori ja projektitutkija Mella Louhisalmi Itä-Suomen yliopiston farmasian laitokselta.
– Kolmen tutkimuspäivän aikana noin tuhat asiakasta palautti näihin apteekkeihin yhteensä yli 5000 lääkepakkausta. Tämän perusteella arvioitiin, että vuosittain suomalaisiin apteekkeihin palautuu noin 5,6 miljoonaa lääkepakkausta.
Eniten palautettiin hermostoon vaikuttavia lääkkeitä, hengityselinten sairauksien lääkkeitä sekä ruoansulatuselinten sairauksien ja aineenvaihduntasairauksien lääkkeitä.
Palautetuista lääkkeistä noin kaksi kolmasosaa oli reseptilääkkeitä ja puolet Kelan korvaamia.
Ongelmana lyhyt säilyvyys ja suuret pakkaukset
Tutkimusjakson aikana täysi-ikäisille lääkkeiden palauttajille tarjottiin apteekissa täytettäväksi myös kyselylomake. Kyselyyn vastasi lähes 800 asiakasta.
Tavallisin syy palauttamiselle oli lääkkeen lyhyt säilyvyys avaamisen jälkeen (36 %), sairauden tai oireen paraneminen (25 %) ja se, että lääkkeen pakkauskoko oli tarpeisiin nähden liian suuri (22 %).
Projektitutkija Mella Louhisalmi kiittelee suomalaisten ahkeruutta lääkejätteen palauttamisessa.
– Vuonna 2019 tekemämme tutkimuksen mukaan valtaosa eli noin 90 prosenttia suomalaisista palauttaa lääkkeet apteekkiin. Suomalaiset ovat tässä tunnollisia.
Seuraavaksi tutkijat arvioivat palautettujen lääkkeiden taloudellista arvoa. Käyttämättä jääneet lääkkeet tarkoittavat turhaa rahanmenoa paitsi kuluttajille, Kela-korvausten kautta myös yhteiskunnalle.
Apteekkariliitto arvioi vuonna 2016 apteekkeihin palautettujen reseptilääkkeiden arvoksi vuodessa noin 95–125 miljoonaa euroa.
Vanhentuneita lääkkeitä ei sekajätteeseen
Lääkejätteen säilyttäminen kotona on turvallisuusriski varsinkin jos kotitaloudessa asuu pieniä lapsia tai kotieläimiä. Siksi ne kannattaa lääkekaapin siivouksen jälkeen viedä saman tien apteekkiin.
Tavalliseen jäteastiaan tai viemäriin vanhentuneita tai muusta syystä käyttämättä jääneitä lääkkeitä ei pidä laittaa. Monet lääkeaineet ovat ympäristölle vahingollisia.
– Lääkkeet on Suomessa luokiteltu vaarallisiksi jätteiksi. Siksi kaikki lääkkeet pitäisi hävittää palauttamalla ne apteekkiin. Se on ainoa tapa saada ne turvallisesti hävitettyä, sanoo projektitutkija Mella Louhisalmi.
Eniten lääkeaineita joutuu ympäristöön lääkkeiden normaalista käytöstä eli virtsan ja ulosteen mukana. Lääkejätteen asianmukainen käsittely auttaa kuitenkin vähentämään haitallisten aineiden päätymistä ympäristöön ja eliöihin.
Miten sinä hävität vanhentuneet lääkkeesi? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 6.8. kello 23 asti.