”Ei ole hyvä idea”, sanoo Lääkäriliiton pomo ykskantaan hallituksen apteekki-ideasta

Hallitus haluaa selvittää, voisiko käsikauppalääkkeitä myydä ruokakaupoissa ja apteekeista saada myös terveyspalveluja, esimerkiksi rokotuksia. Uudistuksen päämääränä on säästää 30 miljoonaa euroa.

Terveyskeskuslääkäri Tuire Saloranta pitää lääkelaatikkoa kädessään.
Tällä hetkellä särkylääkepaketti maksaa saman verran riippumatta siitä, mistä päin Suomea sen ostaa. Asia voi olla muuttumassa. Kuvituskuva. Kuva: Jukka Lehto / Yle
  • Kristiina Tolkki

Hallitus ajaa Suomeen apteekkiuudistusta.

Se haluaa esimerkiksi selvittää, voisiko käsikauppalääkkeiden myynnin vapauttaa. Apteekkien lisäksi reseptivapaita lääkkeitä voisivat myydä esimerkiksi ruokakaupat ja silmätippoja optikko-liikkeet. Uudistuksen tavoite on laskea lääkkeiden hintoja vapauttamalla kilpailua.

Muita muutoksia olisivat verkossa toimivien apteekkien lisääminen ja apteekkien ketjuttaminen. Apteekkeihin halutaan myös terveyspalveluja.

Tällä hetkellä apteekkien hintakilpailu on käytännössä olematonta. Särkylääkepaketti maksaa saman verran, ostipa sen sitten Ivalosta tai Hangosta.

Katso myös: Apteekki on loistava bisnes (2020)

Lääkäreiltä ja apteekkareilta hallituksen suunnitelmat saavat jäätävän vastaanoton.

Syynä on potilasturvallisuus.

Lääkäriliiton politiikkaohjelmasta vastaava johtaja Heikki Pärnänen pitää ajatusta käsikauppalääkkeiden myymisestä ruokakaupoissa suorastaan vastuuttomana.

– Ei ole hyvä idea. Ihmiset tarvitsevat neuvontaa erityisesti itsehoitolääkkeiden osalta, enemmän kuin reseptilääkkeissä.

Ruotsissa parasetamoli poistettiin kaupan hyllystä

Apteekkari Risto Holma muistuttaa, että kuluttaja valitsee tuotteen hyllyn vieressä. Kun apuna on asiansa tunteva farmaseutti, asiakas saa tietoa siitä, millaisia ovat lääkkeiden yhteisvaikutukset.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean viime vuonna ilmestyneen selvityksen mukaan ruokakaupan hyllyltä saa osan lääkkeistä esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa.

Lääke ei ole mikään tavallinen kulutustuote. Esimerkiksi Ruotsissa parasetamoli on otettu pois kauppojen hyllyltä, Holma sanoo.

Raimo Holma.
Apteekkari Risto Holma kannattaa terveyspalvelujen tuomista apteekkeihin. Se vaatisi uutta henkilökuntaa, sillä esimerkiksi rokotuksiin tarvitaan rokotuslupa. Kuva: Pekka Koli / Yle

Syy poistamiseen on se, että parasetamoli aiheutti Ruotsissa myrkytyskuolemia noin kymmenen vuotta sitten.

Suomen tapaan lääkkeiden myynti on apteekkien yksinoikeus esimerkiksi Virossa, Ranskassa, ja Kreikassa.

Hintoja eri EU-maissa on hankala vertailla

Reseptilääkkeiden hinnat laskivat vuoden alussa, kun Marinin hallitus leikkasi apteekkien saamia voittoja. Säästöillä oli tarkoitus rahoittaa hoitajamitoituksesta aiheutuvia kuluja. Keskimäärin hinnat putosivat 5,7 prosenttia.

Hintojen lasku hyödyttää sekä lääkkeen ostajaa että lääkekorvauksia maksavaa Kelaa. Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset maksoivat lääkkeistä 13 prosenttia vähemmän kuin vuosikymmen sitten.

Tuoretta vertailutietoa lääkkeiden hinnoista eri puolilla Eurooppaa on niukasti saatavilla. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea arvioi raportissaan syyksi sitä, että tuotemerkkivalikoima vaihtelee maittain ja kuluttajatottumuksissa on eroja.

Etelä-Euroopassa särkylääkkeitä syödään paljon ja Tanskassa vähän.

Ruokakauppoja edustava Päivittäiskauppa ry kuitenkin uskoo, että lääkkeiden saatavuus paranisi ja hinnat voisivat laskea, koska ruokakaupat ovat joka päivä auki.

Pilleri putoaa kädelle.
Lääkkeiden hinnat ovat laskeneet 13 prosenttia kymmenessä vuodessa. Kuva: Katriina Laine / Yle

Lääkkeiden arvonlisävero nousee

Terveydenhuollon palvelujen aloittaminen apteekeissa sen sijaan saa apteekkareilta kannatusta. Apteekeissa voisi rokottaa tai mitata verenpainetta.

– Totta kai se vaatisi uutta henkilökuntaa, koska apteekkarit ja farmaseutit eivät saa rokottaa, apteekkari Holma sanoo.

Lääkäriliitto vastustaa ajatusta. Pärnänen ihmettelee, miten terveyspalvelujen valvonta toimisi.

– Apteekkeja koskee eri lainsäädäntö kuin terveydenhuollon palveluntuottajia. Apteekkeja valvoo eri viranomainen. Nämä kaksi toimintaa täytyy pitää täysin erillään, Pärnänen sanoo.

Hallitus haluaa myös selvittää, voisiko Suomeen saada myös apteekkeja, jotka voisivat toimia pelkästään verkossa. Nykyisin verkkoapteekkiin saa luvan vain, jos omistaa kivijalka-apteekin.

– En tiedä, mitä hyötyä, jos tulisi pelkkä verkko-apteekkilupa. Apteekki tarvitsee joka tapauksessa varastoja. Ruotsissa näin voi toimia, siellä on erillinen verkkoapteekkilupa, apteekkari Holma sanoo.

Eniten arvostelua hallituksen kaavailema uudistusohjelma saa kuitenkin siitä, että siinä keskitytään irrallisiin yksittäistoimiin.

– Tämä on näpertelyä. Sen sijaan, että pohditaan yksityiskohtia, pitäisi miettiä kokonaisuutta. Harvaan asutussa maassa pitää huolehtia siitä, että apteekkipalvelut ovat jatkossakin kaikkien saatavilla, Holma sanoo.

Kuluttajan kannalta huono uutinen on se, että lääkkeiden arvonlisävero on nousemassa kymmenestä 14 prosenttiin.

Juttua muutettu 2.8. kello 14.10: Vähittäiskauppojen lisäksi kaupan vapauttaminen koskee muitakin, esimerkiksi optikko-liikkeitä. Täydennetty 4.8. klo 14:05: Artikkeliin lisätty faktalaatikko lääkkeiden hinnan määräytymisestä.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 3.8. kello 23:een saakka.