Eräetiketti kannustaa metsästäjiä ja kalastajia hyviin tapoihin valtion eräkohteissa

Eräetiketti on jatkoa Retkietiketille, jota noudatetaan valtion alueilla retkeiltäessä. Metsästystä ja kalastusta koskevat hieman eri käytännöt kuin muuta retkeilyä.

Ihminen sinisessä lippalakissa ja tummanvihreässä metsästyspuvussa seisoo harvassa metsässä haulikko olallaan ja metsästyskoira vieressään.
Eräetiketti kehottaa metsästäjiä ja kalastajia huomioimaan muut luonnossa liikkujat. Kuva: Raimo Torikka / Yle
  • Sarita Piipponen

Metsähallituksen eräpalveluiden viestintäpäällikkö Aku Ahlholmin mukaan Eräetiketteihin kuuluu hyviä tapoja ja käytäntöjä, jotka eivät ole sellaisenaan lainsäädännössä tai vaikkapa kalastus- tai metsästyslupien ehdoissa.

– Eli hyviä tapoja, joita ei ole lainsäädännössä tai lupaehdoissa huomioitu, mutta jotka kannattaa ottaa huomioon ja muistaa, kun luonnossa harrastetaan ja liikutaan.

Eräetiketti on jatkoa Retkietiketille, jota noudatetaan retkeiltäessä valtion alueilla.

Ahlholmin mukaan Eräetiketin idea lähti siitä, että kalastusta ja metsästystä koskevat hieman eri ohjeet kuin retkeilyä.

Retkeilijöitä kehotetaan seuraamaan esimerkiksi merkittyjä polkuja. Metsästäjien on puolestaan parempi välttää opastettuja reittejä.

Siimat pois rannoilta eikä tumppeja järveen

Eräetiketti muun muassa muistuttaa luonnossa liikkuvia huolehtimaan roskat pois.

Ahlholmin mukaan kalastajilta jää muun muassa siimanpätkiä rannoille tai tupakantumppeja järveen.

– Molemmat aiheuttavat kalojen tai lintujen kuolemia. Lisäksi metsästäjiltä unohtuvat usein hylsyt metsään, Ahlholm kertoo.

Tupakantumpit ovat Ahlholmin mukaan erityinen ongelma esimerkiksi istutetuille kaloille, jotka saattavat syödä niitä, sillä tumppi saattaa muistuttaa pellettiä.

– On tullut vastaan esimerkiksi kirjolohia, jotka ovat syöneet tupakantumppeja vatsansa täyteen.

Palautetta on tullut paljon

Ahlholmin mukaan eräharrastajat antavat paljon palautetta esimerkiksi toisista harrastajista. Muiden elinkeinojen edustajat kertovat puolestaan palautetta eränkävijöistä.

Metsähallitus saa vuosittain pelkästään eränkäynnistä yli 10 000 sanallista palautetta eri kanavien kautta.

– Monissa niistä toivotaan parempaa käyttäytymistä luonnossa, ja että luontoon jäisi esimerkiksi vähemmän roskaa. Siten olisi mukavampi harrastaa ja kaikki mahtuisivat samalle eränkäyntialueelle, Ahlholm kertoo.

Metsästäjien toivotaan myös huolehtivan koiristaan paremmin poronhoitoalueella. Monen mielestä koiria pitäisi pyrkiä kouluttamaan porovapaiksi tai käyttämään metsästyksessä koiria, jotka jo ovat porovapaita.

Yhteydenpito poronhoitajiin olisi useiden mielestä myös tärkeää. Yhteentörmäyksiä voitaisiin välttää selvittämällä käynnissä olevat hoitotyöt ja olemalla yhteydessä poroisäntään ennen kuin päästetään koira maastoon.

Palaute Eräetiketistä on Metsähallituksen mukaan ollut hyvää, sillä hyvien käytänteiden listaamista on kaivattu.