Muutama vuosi sitten Saimaalla saattoi törmätä jos jonkinnäköisiin vesieliöihin, kuten Mississippi-joesta peräisin olevaan huomiota herättäneeseen hyytelösammaleläimeen. Eksoottisten lajien tapaan myös laivaliikenne oli tuolloin värikästä, koska Saimaalla liikkui rahtilaivoja eri puolilta maailmaa.
Ukrainan sodan alettua ulkomaiset rahtikuljetukset lakkasivat, ja Suomenlahdelta Saimaalle johtavalla 43 kilometriä pitkällä Saimaan kanavalla ei ole oikeastaan ollenkaan liikennettä.
Onni onnettomuudessa on kuitenkin se, että rahtilaivojen mukana ovat kaikonneet myös Saimaaseen kuulumattomat vieraslajit.
Yllä näkyvän valkoevätörön lisäksi Saimaalla esiintyy muun muassa Itä-Aasiasta peräisin olevaa villasaksirapua. Suomessa laji ei ole toistaiseksi aiheuttanut suurta haittaa, mutta levitessään se voi tuhota kalaverkkoja ja kalastajien saaliita.
Saimaan ja Saimaan kanavan alueella onkeen voi tarttua myös valkoevätöröä, viiksekästä särkikalaa, joka on peräisin Mustaan- ja Kaspianmereen laskevista joista.
Havainnot vähentyneet merkittävästi
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vesistöpäällikön Matti Vaittisen mukaan vieraslajit ovat merkittävä ongelma ja riskitekijä niin maailmalla kuin Suomessakin. Saimaalla tilanne näyttää nyt valoisalta.
– Rahtiliikenteen vieraslajiriski on käytännössä poistunut Saimaalta.
Varsinaista merkittävää vieraslajiongelmaa Saimaalla ei Vaittisen mukaan vielä ole ollut, joskin vieraslajeja havaitaan alueen vesistöissä.
Lappeenrantalainen harrastajakalastaja Kimmo Hyvärinen kertoo, ettei ole havainnut valkoevätöröä tänä vuonna yhtä paljon kuin vielä muutama vuosi sitten.
Kesällä 2021 onginnan Suomenmestaruuskisoissa Saimaan kanavalla valkoevätöröjä tarttui kalastajien koukkuihin, mutta tämän vuoden kisoissa runsas viikko sitten valkoevätöröä ei nähty lainkaan.
Vieraslajit voivat levitessään syrjäyttää alkuperäisiä lajeja eli vesistöissä luonnostaan eläviä lajeja valtaamalla niiden elinympäristöjä. Lisäksi ne voivat levittää sairauksia ja muuttaa luontoalueiden ekosysteemejä.
Monet vieraslajit kulkeutuvat uusiin vesistöihin kansainvälisen laivaliikenteen mukana Suomenlahdelta Saimaalle kanavaa pitkin. Saimaan kanava kulkee osittain Venäjän kautta ja jännittyneen turvallisuustilanteen vuoksi esimerkiksi rahtiliikennöitsijät eivät halua tai uskalla käyttää reittiä.
Saimaan Vesiensuojeluyhdistyksen toimitusjohtaja ja limnologi Mikael Kraft arvioi vieraslajien riskin lieventyneen juuri tästä syystä.
– Monesti vieraslajit kantautuvat rahtilaivojen painovesien tai laivan pohjan mukana vesistöstä toiseen. Nyt riski on pienempi niiden leviämiselle.
Veden laadussa pientä parannusta
Sekä ELY-keskus että Saimaan vesiensuojeluyhdistys seuraavat Saimaan kanavan ja siihen liittyvän Nuijamaanjärven vedenlaatua intensiivisesti. Esimerkiksi Nuijamaanjärvellä veden laatu mitataan kerran kuukaudessa.
Laivaliikenne ja sulutukset pöllyttävät kanavan pohjaa vedenalaisten virtausten myötä. Nyt alueella on niin hiljaista, ettei pohjamuta pääse sumentamaan vettä.
Seuranta aloitettiin ensimmäisen kerran jo 1970-luvulla, ja tilastoja veden laadusta myös vilkkaammilta liikennöintivuosilta on tallella. Ukrainan sodan alkamisen ja Saimaan kanavan liikennöinnin vähenemisen jälkeen merkittäviä vedenlaadun muutoksia ei vesistöpäälikkö Matti Vaittisen mukaan ole ollut.
– Veden vaihtuvuus kanavassa on heikentynyt, koska sulutuksia ei ole. On ehkä hieman yllättävääkin, että veden laadussa ei ole havaittu mitään merkittäviä muutoksia.
Myös limnologi Mikael Kraftin mukaan veden laatu on ollut hyvä, ja viime vuosina parametrien lukemat ovat olleet keskimääräisiä parempia.
– Suoria johtopäätöksiä en uskaltaisi veden laadusta vetää, mutta toistaiseksi parametreissa ei ole menty ainakaan huonompaan suuntaan. Mutta kuten sanottu, laatu aina vähän heilahtelee sään ja ympäristötekijöiden myötä.
Korjaus 10.8.2023 klo 15:08 Korjattu kotoperäinen laji alkuperäiseksi lajiksi. Kotoperäinen laji on kotiutunut juuri tietylle suhteellisen pienelle aluelle.