Turkissa paikallisesta ympäristökiistasta on paisumassa isompi riita, jossa napit vastakkain ovat metsähakkuita vastuvat aktivistit ja maan autoritaarinen johto.
Näin arvioi Ylen haastattelema tutkija Esin Düzel, joka vieraili viime viikolla Lounais-Turkissa sijaitsevassa Ikizköyn kylässä.
Siellä ympäristöaktivistit ovat jatkaneet alkuviikosta mielenosoituksia, joihin on alkanut osallistua väkeä myös kauempaa Turkista.
Aktivistit protestoivat hiilikaivoksen laajennusta, jonka vuoksi paikallista metsää on jo hakattu noin 74 hehtaaria. Suomalaisen metsätilan keskikoko on 32 hehtaaria.
Ympäristöaktivistit vastustavat metsän kaatamista, koska he uskovat sen johtavan vesipulaan ja alueen ekosysteemin romahtamiseen.
– He teurastivat metsämme, kommentoi paikallinen asukas Nejla Isik sanomalehti Duvarin mukaan.
Viimeisimmät mielenosoitukset ovat jatkoa useita viikkoja jatkuneille protesteille, jotka ovat äityneet väkivaltaisiksi yhteenotoiksi viranomaisten ja aktivistien välillä.
Mielenosoituksia on hajotettu muun muassa vesitykeillä ja protestoijia vastaan on käytetty mellakkapoliiseja.
Toissa viikolla noin 40 mielenosoittajaa pidätettiin, paikalliset viranomaiset kertovat uutistoimisto AP:n mukaan.
Asukkaat vastustavat yhtiöitä
Ikizköyssä metsää on kaadettu, jotta alueelta voidaan louhia ligniittiä eli ruskohiiltä. Tämä hiili menisi kahden lähellä sijaitsevan lämpövoimalan käyttöön.
Voimaloita operoivat yhtiöt IC Ictas Energy ja Limak Energy, joilla on läheiset suhteet Turkin hallintoon.
Vastakkain ovat hallinnon tukemat yritykset sekä paikalliset asukkaat, luonnehtii tutkija Esin Düzel Ylen haastattelussa.
Antropologian tohtori Düzel on turkkilaisen Sabancı-yliopiston tutkija, joka työskentelee EU:n rahoittamassa vihreän siirtymän tutkimushankkeessa.
Tutkija vieraili protestialueella viimeksi viime viikolla.
– Hakkuiden vastustus alkoi neljä vuotta sitten, kun paikalliset asukkaat saivat kuulla kaivoksen laajennushakkeesta, Düzel taustoittaa.
Düzelin mielestä paikallinen ympäristökamppailu kuvaa laajemmin turkkilaisen yhteiskunnan ongelmia.
Tutkijan mukaan Turkissa lainsäädäntö tarjoaa paljon suojaa metsille ja rajoittaa niiden kaatamisen esimerkiksi taloudellisen hyödyn nimissä. Ongelma on siinä, että lakia ei noudateta.
Kaksi vuotta sitten paikalliset asukkaat huomasivat juridisen vaikuttamisen johtavan umpikujaan, minkä jälkeen he alkoivat kahlita itsensä kiinni puihin hakkuiden estämiseksi.
– Ja nyt viranomaiset ovat reagoineen rauhalliseen protestoitiin järeällä voimankäytöllä, tutkija kuvailee.
Hallinto vaikenee
Tavallisesti erilaiset protestit jyrkästi tuomitseva Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ei ole kommentoinut julkisesti viime viikkojen levottomuuksia.
Tutkijan mukaan kyse on siitä, että protesteille ei haluta enää lisää huomiota.
– Hallituksen vaitonaisuus kertoo siitä, että he pelkäävät tämä asian kasvavan isommaksi, Düzel arvioi.
Hallinnon varovaisuus voi olla perusteltua.
Vuonna 2013 suunnitelmat rakentaa Istanbulin Gezi-puiston tilalle ostoskeskus ja luksusasuntoja antoivat kipinän maanlaajuisille prostesteille.
Paikallisesta ympäristökiistasta syntyi kansanliike, joka horjutti Turkin hallituksen ja tuolloin pääministerinä toimineen Erdoğanin asemaa.
Nyt presidenttinä maata johtavan Erdoğanin hallinnolle ilmastonmuutoksen vastainen taistelu ei ole kovin tärkeä asia.
Climate Transparency -järjestön raportin mukaan Turkki tuottaa tällä hetkellä noin 32 prosenttia käyttämästään sähköstä hiilivoimalla.
Ilmastonmuutoksen myötä Lounais-Turkissa on nähty viime vuosina paljon metsäpaloja. Heinäkuussa Kreikalle kuuluvalle Rodoksen saarella kärsittiin historiallisen laajoista metsäpaloista.
– Metsän kaataminen hiilivoimalan vuoksi on lyhytnäköistä edun tavoittelua, tutkija Düzel kiteyttää.
Lähde: AP