Ilmoitus työn päättymisestä tuli juuri kesäloman kynnyksellä.
Parin vuoden tehtävä Suomen kehitysyhteistyön ja viennin edistämisessä sekä verorahojen valvonnassa päättyi.
– Tehtävän oli tarkoitus jatkua, mutta jatkoa ei tullutkaan. Enkä ole ainoa.
Näin kertoo Ylelle määräaikainen virkamies, joka ei halua nimeään julki asian arkaluonteisuuden vuoksi.
Ulkoministeriössä uuden hallituksen leikkaustoimenpiteisiin on alettu valmistautua jo hyvissä ajoin.
Pariakymmentä määräaikaista virkaa ei ole enää jatkettu, vaan työt ovat loppuneet jo kuluneen kesän aikana.
Osassa tehtäviä työntekijän vastuulla on ollut varmistaa satojen miljoonien eurojen arvosta monen- ja kahdenkeskistä kehitysyhteistyörahaa, josta Suomen verorahoja on ollut kymmeniä miljoonia euroja.
Ulkoministeriön rekrytoinnista vastaava alivaltiosihteeri Pekka Puustinen sanoo, että määräaikaisten tehtävien lakkauttamisella ministeriö sopeuttaa toimintaansa uuden hallituksen linjauksiin.
Hallitusohjelman mukaan kehitysyhteistyöstä aiotaan säästää koko hallituskauden aikana noin miljardi euroa.
Tämä tarkoittaa, että varsinaisesta kehitysyhteistyöstä säästetään neljän vuoden aikana yhteensä 790 miljoonaa euroa. Laina- ja sijoitusmuotoisesta kehitysyhteistyöstä säästetään hallituskauden aikana yhteensä 240 miljoonaa euroa.
Kehitysyhteistyörahat olivat tapetilla hallitusta muodostettaessa, ja niiden leikkaaminen oli yksi suurimmista kiistakysymyksistä erityisesti perussuomalaisten ja RKP:n välillä.
Puustisen mukaan vakituisia virkoja ei aiota lakkauttaa, mutta jokainen määräaikaisuus joudutaan pohtimaan tarkasti. Suurta osaa määräaikaisuuksista ei voida Puustisen mukaan jatkaa, jotta ministeriö saa liikkumatilaa toisenlaisiin tehtäviin.
”Ei ongelmaton tapa hoitaa asioita, mutta rahaa ei ole”
Tauolle laitettavia tehtäviä on kesän aikana ollut kymmenkunta sekä diplomaattipuolella että erityisasiantuntijoiden puolella.
Erityisasiantuntijat työskentelevät ministeriössä määräaikaisissa viroissa niin Helsingissä kuin edustustoissa. Neljä lopetettavista pesteistä on ulkomailla: Etiopiassa, Keniassa, Beirutissa ja Brysselissä.
Helsingin päässä joukossa on myös viransijaisuuksia, jotka eivät liity kehitysyhteistyöhön, mutta iso osa liittyy Puustisen mukaan kehityspolitiikkaan Afrikassa ja Aasiassa.
Puustinen sanoo, että määräaikaisuuksien lopettaminen antaa ministeriölle joustovaraa.
– Tämä ei ole ollenkaan ongelmaton tapa hoitaa asioita. Mutta kun jätämme yhden tehtävän täyttämättä, siitä vapautuu määrärahaa.
Puustinen huomauttaa, että edellisen hallituskauden aikana he saivat lisärahaa, jolla palkattiin kymmeniä määräaikaisia viennin edistämiseen ja työperäiseen maahanmuuttoon.
– Nämä ovat tehtäviä, joihin ei enää ole rahoitusta. Ainakin osa näistä tehtävistä on niin tärkeitä, että meidän pitäisi löytää rahaa omasta budjetistamme, että voimme jatkaa niitä.
Puustisen mukaan syksyn aikana saadaan lisää selvyyttä uuden hallituksen painopisteistä ja siitä, mitä pestejä pystytään jatkamaan. Valmistautuminen aloitettiin jo toukokuussa, koska tiedossa oli, että muutoksia on tulossa.
Yksi uuden hallituksen kehitysyhteistyön painopisteitä on Ukraina. Ukrainan auttamiseen on varattu hallitusohjelmassa omat rahat, yhteensä 232 miljoonaa euroa neljän vuoden ajalle.
Puustinen ei usko, että tehtävien lakkauttamisen takia verorahat olisivat heitteillä kehittyvissä maissa, vaikka töitä nyt kehitysyhteistyön ympäriltä lakkautetaan. Hänen mukaansa määräaikaisten työt jaetaan jäljelle jäävien kesken.
– Yritämme päästä siihen, että edustoissa on asiantuntijoita, joiden kesken työt voidaan jakaa. Tämä ei ole yksinkertaista, koska emme voi täyttää kaikkia tehtäviä. Mutta voimme myös jättää jotain tekemättä. Karsia jotain vähemmän tärkeää.
”Riski rahojen väärinkäytölle kasvaa”
Nyt työnsä menettänyt määräaikainen virkamies on tyytyväinen, jos hänen työnsä siirtyvät jonkun muun hoidettaviksi.
Hän kuitenkin kertoo, että työyhteisössä on ollut jo nyt ohut miehitys.
– Osa kollegoistani pelkää, että tämä rampauttaa käynnissä olevia ohjelmia kehittyvissä maissa.
Hän pelkää, että näin yllättävät muutokset aiheuttavat pettymyksiä muun muassa EU-kollegoille ja muille länsimaille, joiden kanssa on rakennettu yhteistyötä.
– On pohdittu ja mietitty asioita yhdessä. Mutta nyt odotukset ja suunnitelmat yhteistyöstä lakkaavat ja alustavat sitoumukset rapautuvat. Suomen luotettavuus kärsii tästä.
Hän sanoo, että leikkaukset oli odotettavissa. Mutta tapa, jolla asiat nyt hoidettiin, ei saa häneltä kannatusta. Virkamiehen mukaan heillä oli suunnitelmia, miten asioita leikataan strategisesti oikein tehtävistä, jotka eivät ole tärkeimpiä.
– Nyt kävi juuri toisin päin. Nämä leikkaukset tehtiin harkitsematta ja lyhytnäköisesti sopimusteknisesti helpommasta päästä. Tässä ei ole mietitty saavutuksia yhtään, vaan leikattu vain asioista, jotka ovat katkolla.
Virkamies sanoo ymmärtävänsä, jos kehittyvien maiden olevat hankkeet lakkaisivat olemasta ja niitä valvovien virkamiesten tehtävät lakkaisivat. Mutta nyt logiikka on hänestä väärin päin.
– Mitään tietoa hankkeiden alasajosta ei ole, mutta valvovia virkamiehiä on alettu purkaa. Tuntuu, että hätiköiden on vain vedetty töpseleitä irti.
Nyt lakkautettavien tehtävien joukossa on ollut myös tehtäviä, jotka valvovat Suomesta kehittyviin maihin meneviä kymmeniä miljoonia euroja.
– Nyt häviävät sinivalkoiset korvat ja silmät, jotka ovat katsoneet rahojen perään. Riski näiden rahojen väärinkäytölle kasvaa.
Ministeri Ville Tavio: ”Painopiste kehitysyhteistyössä on Ukraina”
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) ei usko uhkakuviin. Tavio kirjoittaa Ylelle antamissaan sähköpostivastauksissa, että hallitusohjelma ja budjetti asettavat raamit kaikkien ministeriöiden työskentelylle.
– Henkilöstöpäätökset tehdään virkakunnan työnä käytettävissä oleva budjetti huomioiden.
Yle pyysi Taviolta haastattelua, mutta ministeri halusi antaa vain kirjalliset vastaukset kirjallisiin kysymyksiin.
Tavio kirjoittaa, että resurssien suuntaaminen vastaamaan toiminnan ja varainkäytön painopistettä on normaalia toimintaa missä tahansa organisaatiossa.
– Mitään sellaista ei tehdä, mikä vaarantaisi varainkäytön riskienhallintaa.
Tavion mukaan hallitusohjelman ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaukset vaikuttavat ulkoministeriön painotuksiin. Hänen mielestään nyt tehdyillä päätöksillä resurssien käyttöön on haluttu ennakoitavuutta ja joustavuutta.
– Tarpeet muuttuvat. Esimerkiksi nyt kasvava painopiste kehitysyhteistyössä on Ukraina.
Tavion mukaan ministeriössä tehdyt päätökset ovat linjassa hallitusohjelman kanssa.
Tavion mukaan edustustot ovat toimintakykyisiä hoitamaan tehtäviään, vaikka ne joutuvat sopeutumaan budjetin raameihin. Tavio siis uskoo, että verorahojen valvonta toteutuu hyvin myös jatkossa, vaikka leikkauksia henkilöstössä tehdään.
– Verorahoja ei käytetä mihinkään, missä varainkäyttöä ei ole mahdollista valvoa. Verorahojen käyttöä valvovat useat tahot, eikä verorahojen valvonta ole koskaan yhden henkilön vastuulla, Tavio kirjoittaa.
Voit keskustella aiheesta 13.8.2023 kello 23:een saakka.