Hallitus lupaa viedä viime vaalikaudella paljon puhuttaneen saamelaiskäräjälain uudistuksen eduskunnan käsiteltäväksi vielä tämän vuoden aikana. Oikeusministeri Leena Meri (ps.) vakuuttaa, että perussuomalaiset on sitoutunut hallitusohjelmaan.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että esitys saamelaiskäräjälaista annetaan vuoden 2023 mennessä oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timosen toimikunnan työn pohjalta ja yhteistoiminnassa saamelaiskäräjien kanssa.
Mikäli Petteri Orpon (kok.) hallitus toisi saamelaiskäräjälain eduskuntaan Timosen toimikunnan esittämässä muodossa, uudistus olisi käytännössä vastaavankaltainen kuin Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella.
Saamelaiskäräjälaista väännettiin kiivaasti peistä viime hallituskaudella. Lain käsittely repi Marinin hallituksen rivejä, kun keskusta erkaantui hallituksen yhteisestä linjasta.
Viime vaalikaudella julkinen keskustelu käräjälain uudistuksesta typistyi usein siihen, kenet voidaan hyväksyä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Vaaliluetteloon merkityt saavat äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjien vaaleissa. Uudistuksen myötä laista olisi poistunut niin sanottu lappalaispykälä ja muun muassa saamen kielen merkitys olisi korostunut.
Lopulta saamelaiskäräjälain uudistus kaatui perustuslakivaliokunnassa. Perustuslakivaliokunnassa silloinen hallituspuolue keskusta äänesti kokoomuksen ja perussuomalaisten vanavedessä sen puolesta, että valiokunta ei laadi laista mietintöä.
Vielä oppositiossa ollessaan esimerkiksi nykyinen valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) piti lakimuutosta syrjivänä. Esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutetun näkemys asiasta on toinen. Valtuutettu on todennut, etteivät saamelaiskäräjälakiin esitetyt muutokset ole syrjiviä.
Ministeri: ”Tämä on tunteita herättävä ja äärettömän tärkeä asia”
Oikeusministeri Meren mukaan lain uudistus ollaan lähtökohtaisesti viemässä eduskuntaan vastaavankaltaisessa muodossa kuin edellisen hallituksen aikana. Hän kuitenkin puolustaa lain viime käsittelyn aikana esitettyä kritiikkiä.
– Kun ollaan oppositiossa, jokainen puolue tuo esiin omia kriittisiä näkökohtiaan. Tämä on tunteita herättävä ja äärettömän tärkeä asia, enkä pidä pahana sitä, että ihmiset esittävät kritiikkiä.
Oikeusministeri Meren mukaan perussuomalaiset on kuitenkin nyt sitoutunut hallitusohjelman kirjaukseen myös vaaliluetteloon merkitsemisen osalta.
– Toki se edellyttää muiden hallituspuolueiden sitoutumista tähän. Jos viime kauden esitystä haluttaisiin laajemmin avata, erityisesti juuri lappalaiskriteerin osalta, laki pitäisi laittaa kokonaan uuteen valmisteluun. Tällaista en ole kuitenkaan havainnut.
Mereltä kuitenkin löytyy ymmärrystä lakimuutokseen kielteisesti suhtautuville.
– Pidän ikävänä, että emme saa lainsäädäntöä, johon kaikki olisivat tyytyväisiä. Se on valitettavaa.
Lakiuudistusta ei voi viedä läpi ilman saamelaiskäräjien hyväksyntää. Saamelaiskäräjät totesi viime vaalikaudella, että esimerkiksi vaaliluetteloon merkitsemistä koskevissa kirjauksissa ei enää voi tehdä kompromisseja.
Lain laajempi avaaminen tarkoittaisi myös sitä, että aikataulu menisi uusiksi. Meren mukaan jotain täsmennyksiä lakiin voidaan kuitenkin vielä tehdä.
– Perustuslakivaliokunnan käsittelyn aikana esitettiin erilaisia näkemyksiä erityisesti yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteesta. Niiden pykälien osalta voi olla vielä vähän justeerattavaa [tarkennettavaa].
Mistä saamelaiskäräjälain uudistuksessa oikein onkaan kyse? Kertaa keskeiset asiat tästä vuoden 2022 marraskuussa julkaistusta jutusta:
Lue myös: Putositko kärryiltä, mistä saamelaiskäräjissä ja lakikiistassa on oikein kyse? Katso lyhyt tiivistys
Lain maaliin saattaminen ratkoisi vaaliluetteloon merkitsemiseen liittyviä ongelmia. Saamelaiskäräjät on kuitenkin jo nyt ryhtynyt toimiin tilanteen korjaamiseksi.
Käräjien vaalilautakunta ei ole hyväksynyt pian toimitettavien saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon 86 henkilöä, joille korkein hallinto-oikeus KHO on antanut aiemmissa vaaleissa äänioikeuden vastoin saamelaiskäräjien kantaa.
Vaalilautakunta on perustellut päätöksiä YK:n ihmisoikeuselinten ratkaisuilla, joiden mukaan hallinto-oikeuden päätökset ovat loukanneet saamelaisille kuuluvaa itsemääräämisoikeutta.
Meri: Tärkeintä saada joku ratkaisu
Orpon hallituksesta on tulossa jo neljäs hallitus, jonka pöydälle lakiuudistus tipahtaa. Oikeusministeri Leena Meren mukaan olisi toivottavaa, että lakiuudistus viimein saataisiin maaliin. Hän toteaa, että tilanteeseen on löydettävä ratkaisu ihan jo ihmisoikeustoimielinten antamien moitteiden vuoksi.
– Ei tätä voi ikuisesti roikottaa jokaisen hallituksen pöydällä, eli ratkaisu pitää saada suuntaan tai toiseen, Meri toteaa.
Saamelaiskäräjien 2. varapuheenjohtaja Leo Aikio on luottavainen sen suhteen, että hallitusohjelman kirjaus pitää ja lakiuudistus saadaan vihdoin maaliin. Aikio kuitenkin toteaa, että lain aiempi käsittely eduskunnassa kuitenkin mietityttää.
– Tähän mennessä ei ole kuulunut linjauksia, joiden mukaan jokin puolue olisi irtisanoutunut tästä hallitusohjelman kirjauksesta, Aikio sanoo.
Aikio toivoo lain etenevän eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman pian.
– Ettei vaan kävisi samoin kuin muilla kerroilla, kun se on jäänyt loppupuolelle ja käsittely on venynyt viime metreille. Tuloksethan me tiedämmekin.
Saamelaiskäräjien näkökulmasta nykytilanne on kestämätön.
– Aloitetaan aina alusta, päästään melkein loppuun ja sitten aloitetaan taas alusta. Siksi on hyvä, että eteenpäin ollaan menossa aiemmalla esityksellä, jonka eteenpäin viemiselle ei ole todettu olevan mitään lainopillisia esteitä.
Pitkään lain käsittelyä seurannut oikeustieteilijä Markku Kiikeri ei ole yhtä toiveikas lain läpimenon suhteen. Hän perustaa näkemyksensä käräjälain aiempaan poliittiseen käsittelyyn ja siihen, miten kriittisesti lain uudistamiseen iso osa nykyisistä hallituspuolueista on suhtautunut.
– Se olisi aikamoinen takinkääntö ideologisesti ja poliittisesti. Ihmeitä on toki tapahtunut. Eihän sitä koskaan tiedä, Kiikeri heittää.
Saamelaiskäräjien vaalit toimitetaan syys-lokakuussa. Vaaleissa on yli 6 000 äänioikeutettua.
Voit keskustella jutusta 11.8. kello 23:een saakka.
Katso myös alle minuutissa selitysvideo ”Mikä on saamelaiskäräjät?” (2022):