Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

YK:n rotusyrjintäkomitea: Suomi on rikkonut rotusyrjinnän vastaista kansainvälistä sopimusta saamelaisten vaaliluetteloa koskevassa asiassa

Rotusyrjinnän vastainen komitea suosittaa, että Suomi aloittaa mahdollisimman nopeasti neuvottelut, jotta saamelaiskäräjävaalien äänestysoikeuden kriteerit määritellään niin, että ne kunnioittavat saamelaisten itsemääräämisoikeutta.

Saamen lippu
Ratkaisun mukaan Suomi on rikkonut rotusyrjinnän vastaisen kansainvälisen yhteissopimuksen 5. artiklan kohtaa c, joka koskee muun muassa poliittisia oikeuksia ja erityisesti oikeutta osallistua vaaleihin, äänestää ja olla vaaleissa ehdokkaana. Kuva: Tomi Lampinen / Yle
  • Linnea Rasmus
  • Linda Tammela

YK:n rotusyrjinnän vastaisen komitean (CERD) ratkaisun mukaan Suomi on rikkonut rotusyrjinnän vastaista kansainvälistä sopimusta saamelaisten vaaliluetteloasiassa.

Komitea antoi 13.6. ratkaisun asiassa, joka koskee Suomen korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöstä hyväksyä kymmeniä ihmisiä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon vastoin saamelaiskäräjien vaalilautakunnan näkemystä.

Komiteaan oli valittanut 23 saamelaista ympäri Saamenmaata yli valtionrajojen. Komitea tutki valitukset kuitenkin vain niiden valituksen tehneiden osalta, joita koskettaa Suomen lainsäädäntö.

KHO hyväksyi vaaliluetteloon vähintään 53 henkilöä kokonaisharkinnalla

Ratkaisun mukaan Suomi on rikkonut rotusyrjinnän vastaisen kansainvälisen yhteissopimuksen 5. artiklan kohtaa c, joka koskee muun muassa poliittisia oikeuksia ja erityisesti oikeutta osallistua vaaleihin, äänestää ja olla vaaleissa ehdokkaana.

Komitea näkee, että kaikkiaan 93 päätöksestä KHO on vähintään 53 päätöksen osalta hyväksynyt henkilöitä vaaliluetteloon niin kutsutun kokonaisharkinnan kautta ilman, että henkilöt ovat täyttäneet saamelaiskäräjälaissa määriteltyjä objektiivisia kriteereitä.

Komitean ratkaisun mukaan KHO:n tekemät päätökset saattoivat keinotekoisesti muuttaa äänestäjäkunnan kokoonpanoa niin, että se saattoi vaikuttaa saamelaiskäräjien mahdollisuuteen edustaa aidosti Saamen kansaa ja sen etuja.

Näin ollen KHO:n päätökset, jotka poikkesivat ilman ilmeistä perustetta voimassa olevan lain oikeasta tulkinnasta, ovat komitean mukaan loukanneet valittajien oikeutta saamelaisena alkuperäiskansana kollektiivisesti määrätä saamelaiskäräjien kokoonpanosta ja osallistua yleisten asioiden hoitamiseen, kuten yleissopimuksessa on turvattu.

Komitea suosittaa, että Suomi aloittaa mahdollisimman nopeasti neuvottelut, joissa tarkistettaisiin saamelaiskäräjälain 3 §, joka koskee saamelaismääritelmää. Neuvottelujen tulisi myös varmistaa, että saamelaiskäräjävaalien äänestysoikeuden kriteerit määriteltäisiin niin, että ne kunnioittaisivat saamelaisten itsemääräämisoikeutta.

Jo kolmas päätös samasta asiasta

Kyseessä on jo kolmas ratkaisu, jonka Suomi on samasta aiheesta saanut. Aiemmin YK:n ihmisoikeuskomitea on huomauttanut Suomea kansallisia ja poliittisia oikeuksia koskevan yhteissopimuksen rikkomisesta.

Suomi aloitti saamelaiskäräjälain uudistuksen joulukuussa 2020. Saamelaiskäräjälain uudistuksen valmistelleen toimikunnan ehdotus lakimuutoksista julkaistiin toukokuussa 2021, mutta asia ei ole juuri edennyt sen jälkeen.

Ulkoministeriön ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikön päällikkö Krista Oinonen sanoo, että ministeriössä ratkaisu otetaan todella vakavissaan vastaan. Yksittäisvalituksesta tehty ratkaisu on voimassa niin kauan, kuin oikeuksien loukkaus on korjattu, kertoo Oinonen.

– Katsomme ulkoministeriössä tätä erittäin vakavasti, että samasta asiasta on kolme loukkausta. Toivomme, että kansallisesti pystymme todella nopeasti korjaamaan tämä loukkauksen tila.