Uusi koronamuunnos EG.5 eli ”Eris” on levinnyt myös Suomeen

Maailman terveysjärjestö WHO on listannut EG.5-muunnoksen silmälläpidettäväksi. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan syytä olettaa, että se poikkeaisi merkittävästi muista nyt kiertävistä muunnoksista.

Koronavirusten tutkimista Vita Laboratoriossa
Kuvituskuvassa virusmuunnosten tutkimista vuonna 2021. Kuva: Lotta Laakso/Yle
  • Johannes Blom

Koronaviruksen omikronmuunnoksen XBB-alalinjasta periytyvä EG.5-koronamuunnos on aiheuttanut viime päivinä jonkin verran huolta maailmalla.

Kansainvälisessä mediassa muunnos on saanut pahansuovan nimen ”Eris” kreikkalaisen mytologian riitojen ja eripuran jumalattaren mukaan.

Maailman terveysjärjestö WHO lisäsi tuoreeltaan EG.5-muunnoksen silmälläpidettävien muunnosten listalleen. Järjestö arvioi kuitenkin matalaksi riskin sille, että muunnos toisi merkittävää takapakkia kansainväliseen koronatilanteeseen.

Yhdysvalloissa EG.5 on noussut yleisimmin tavatuksi virusmuunnokseksi, kertoo CNN. Noin 17 prosenttia maan todetuista koronatapauksista on nyt muunnoksen aiheuttamia.

WHO:n tuorein epidemiologinen viikkokatsaus kertoo, että samalla sairaalahoitoa vaatineiden koronatapausten määrä on kääntynyt Amerikoissa loivaan nousuun.

THL:n erikoistutkija Erika Lindh kuitenkin muistuttaa, että alueilla, joissa sairaalahoidettavat tapaukset ovat lisääntyneet, ei tiettävästi ole havaittu sairaaloissa suhteessa korkeampaa EG.5-esiintyvyyttä.

Levisi Suomeen kesäkuun alussa

THL:n juuri valmistuneet koronaviruksen genomiseurannan tilastot kertovat, että heinäkuussa EG.5 aiheutti noin 5 prosenttia Suomessa tutkituista koronainfektioista. Ensimmäisen kerran muunnosta tavattiin maaperällämme kesäkuun alussa.

Tilastosta käy ilmi, että omikronin perilliset ovat myös tulleet jäädäkseen – ainakin toistaiseksi. Suomessa ja maailmalla noin 90 prosenttia havaituista koronavirusmuunnoksista on XBB-alalinjoja, jotka ovat perimältään ja ominaisuuksiltaan hyvin samankaltaisia.

EG.5 muunnos polveutuu alalinjasta XBB.1.9.2, mutta siinä on kaksi uutta piikkiproteiinin mutaatiota. Vaikuttavatko ne jotenkin viruksen ominaisuuksiin?

– Toistaiseksi ei ole viitteitä siitä, että muunnos aiheuttaisi vaikeampaa tautia kuin muut XBB-alalinjat. On kuitenkin mahdollista, että sen kyky kiertää immuniteettiä on hieman kohonnut, Lindh toteaa.

Tutkimustietoa muunnoksesta on edelleen niukasti tutkimustietoja, mutta toistaiseksi ei ole syytä olettaa, että uusikaan muunnos poikkeaisi merkittävästi muista omikronin alalinjoista.

Suomessa kiertävien muunnosten aiheuttamaa tautitaakkaa suitsii tällä hetkellä tehokkaasti väestön korkea immuniteetti, mutta riskiryhmille harkitaan myös uutta rokotuskierrosta tulevana syksynä.