Seutupäällikkö Sari Moisanen maakuntakenttien lennoista: Toimintaan tarvitaan pitkäaikainen ratkaisu

Seutupäällikkö Sari Moisasen mielestä hallitusohjelman kirjausten perusteella voi toivoa, että lentojen tuki jatkuu, ellei markkinaehtoista liikennettä synny.

Matkustajia nousemassa koneeseen Helsinki-Vantaan lentoasemalla.
Helsingin ja Kemi-Tornion väliset lennot alkoivat uudelleen lokakuun viimeisenä päivänä viime vuonna. Kuva Helsinki-Vantaalta, kun ensimmäinen kone etelästä Meri-Lappiin teki lähtöä. Kuva: Pirkko Kukko-Liedes / Yle
  • Pirkko Kukko-Liedes

Seutupäällikkö Sari Moisanen Meri-Lapin kehittämiskeskuksesta toivoo, että Kemi-Tornion ja muiden vähäliikenteisten maakuntakenttien lentoliikenteeseen saataisiin pitkäaikainen ratkaisu. Selvitysten mukaan sujuvat yhteydet pääkaupungin ja maakuntien välillä sekä toimivat jatkolentoyhteydet ulkomaille ovat yritysten toiminnalle erittäin tärkeitä.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) totesi maanantaina, että lentoliikenteen tukeminen ei voi jatkua yhtä laajana kuin tällä hetkellä. Ranne sanoo, ettei nykyiseen määrään lentoja ole varaa. Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää, voitaisiinko osa tappiollisista maakuntalennoista korvata junilla ja busseilla.

Valtion ostamat lennot Kemi-Tornion, Kokkola-Pietarsaaren, Kajaanin, Jyväskylän ja Joensuun kenttien ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välillä jatkuvat huhtikuun loppuun asti. Uusien lentojen kilpailutus tulisi aloittaa lokakuussa, jotta lennot voisivat jatkua ilman taukoa toukokuun alusta.

Seutupäällikkö Sari Moisanen sanoo tottuneensa siihen, että maakuntien lentoliikenteen tulevaisuudesta keskustellaan. Hiukan yllättävää hänestä kuitenkin oli ministerin viesti verrattuna vastikään sovitun hallitusohjelman kirjauksiin.

– Siellä on kirjaus, että lentoliikennettä tuetaan, jos markkinaehtoista liikennettä ei synny. Ajattelin, että pitkäaikainen ratkaisu olisi mahdollinen. Ja siihen tietysti uskon edelleen.

Moisasen mielestä toimintaan tarvitaan pidempi aikaväli, koska lyhyt optiokausi ei edistä uusien operaattoreiden mukaantuloa, mikä on koronapandemian jälkeen käynyt muutenkin hitaasti.

– Keväällä päättyvä yhdeksän plus yhdeksän kuukauden optiokausi on liian lyhyt. Kevääseen toivotaan sujuvaa siirtymää, mutta jos lentoihin tulee katkos, menee oma aikansa ennen kuin asiakkaat palaavat ja toiminta palautuu normaaliksi.

Kolmen tunnin saavutettavuusraja on tavoite

Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on kolmen tunnin saavutettavuus pääkaupunkiin koko Suomessa.

– Jo nyt olemme rajoilla kolmen tunnin tavoitteen kanssa, koska lennot ovat kolmiolentoja. Millään muulla liikennemuodolla sitä ei pystytä saavuttamaan, ei esimerkiksi yhdistämällä bussikuljetuksia ja lentoja Oulusta.

Kemi-Tornion ja Kokkola-Pietarsaaren kolmiolentojen täyttöasteet ovat viime kuukausina olleet Moisasen mukaan varsin hyvät.

– Osa lennoista on ollut loppuunmyytyjä. Täyttöaste on ollut yli 70 prosenttia, mutta parhaimmillaan siis 100 prosenttia, Moisanen sanoo.

Kemi-Tornio -alue ja muut valtion tukemat maakuntakentät ovat yhteistyössä.

– Yksi keskeinen asia on se, että kunnille ei tulisi enää rasitteita lisää, koska kuntatalous on lujilla jo nyt.

Pohjois-Suomessa on tekeillä uusi selvitys siitä, millainen merkitys lentoyhteyksillä pohjoisen yrityksille on. Pohjoisten maakuntaliittojen selvityksessä tiedustellaan muun muassa, mitä yrityksen toiminnalle tapahtuisi, jos lentoasema lakkautettaisiin tai lentoyhteydet loppuisivat tai heikentyisivät.

Maakuntalentojen tuen jatkamisesta ensi huhtikuun jälkeen päätetään syksyn budjettiriihessä.

Korjattu 22.8.23 klo 15.31 Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen nimi nykyiseen muotoon eli Meri-Lapin kehittämiskeskukseksi.