Kouvolan Korialle suunnitteilla oleva aurinkopuisto herättää kiivasta vastustusta

Kritiikkiä aiheuttavat erityisesti muuttuva maisema ja paloturvallisuus sekä puiston vaikutukset alueen eläimiin. Myös puolustajia löytyi.

Salissa istuu ihmisiä, joista yksi mies seisoo ja puhuu mikrofooniin.
Suunnitteillaolevia aurinkovoimapuistoja koskeva asukastilaisuus keräsi Korialla runsaan osanoton. Kuva: Maija Tuunila / Yle
  • Kata Salaspuro
  • Maija Tuunila

Energiayhtiö Ilmatar suunnittelee rakentavansa Kouvolan Korialle kaikkiaan kolme aurinkopuistoa. Puistojen pinta-ala on miltei 300 hehtaaria.

Alalle tulisi Ilmattaren hankekehityspäällikkö Miikka Frantin mukaan kymmeniä ellei jopa satoja paneeleja.

– Kaksi hankkeista sijoittuu Korian sähköaseman lähettyville, Karisuon ja Sopen alueille. Kolmas nousisi Takamaan peltoalueiden ympäristöön. Paikat valittiin alun perin paikalla olevien sähköverkkolinjojen takia. Täällä on verkkoliitynnälle erinomaiset olosuhteet, Frantti kertoo.

Ilmattaren havittelemat maat ovat yksityisten maanomistajien pelto- ja metsäkäytössä olevia maita. Frantin mukaan maanvuokraneuvottelut ovat sujuneet pääasiassa hyvässä hengessä. Tarkempaa vuosivuokraa hän ei liikesalaisuuteen vedoten paljasta.

Mies seisoo ulkona. Takana punainen rakennus.
Ilmattaren hankekehityspäällikkö Miikka Frantti kertoo paikan valikoituneen sen erinomaisten verkkoliityntäolosuhteiden vuoksi. Kuva: Maija Tuunila / Yle

Huolena maisemat ja paloturvallisuus

Alueen asukkaat eivät ole asiasta innoissaan. Tiistai-iltana järjestetyssä asukastilaisuudessa käytettiin useita kriittisiä puheenvuoroja, joissa penättiin tietoa muun muassa paloturvallisuudesta sekä siitä, miten aurinkopuistot vaikuttavat alueen eläimiin.

Närää herätti myös se, etteivät kaikki asianosaiset olleet saaneet kutsua tilaisuuteen.

Anna-Kaisa Niskanen asuu 30 metrin päässä tulevan aurinkopuiston rajalta. Hän on huolissaan aurinkovoimaloiden vaikutuksesta ympäristöön.

– Ei ole varmuutta siitä, miten puisto vaikuttaa maaperään. Suurimpana pelkona ovat kuitenkin tulipaloriski ja myrkylliset savut, Niskanen summaa.

Aurinkovoimapuistot muuttaisivat monien kotimaisemaa radikaalisti.

Heli Rajamäen koti jää keskelle paneelimerta.

– Tällä hetkellä ympärillämme on pelkkää peltoa. Meitä ei auta mikään maisemointi, kun paneeleja tulee olemaan joka suunnassa, Rajamäki huomauttaa.

Nainen seisoo ulkona aurinkolasit päässä.
Heli Rajamäki ei saanut kutsua asukastilaisuuteen, vaikka hänen kotinsa jää keskelle aurinkopaneelipuistoa. Kuva: Maija Tuunila / Yle

Vesa-Matti Marjamäki ja Bertil Kröger ovat hankkeen puolestapuhujia. Kumpikin vetoaa Kouvolan kehnoon taloustilanteeseen.

– Tästä saatavat kiinteistöverot ovat merkittäviä, tässä taloustilanteessa jopa kriittisiä, linjaa Marjamäki, joka on vuokrannut maitaan hankkeelle.

Bertil Kröger huomauttaa, että hankkeen alle jäävät pellot ovat olleet pitkään viljelemättä.

– Hyvä, että niille tulee käyttöä, sanoo Kröger.

Parrakas mies seisoo ulkona.
Bertil Krögerin mielestä EU on tehnyt maatalouden seudulla kannattamattomaksi, ja seutu tarvitsee muita elinkeinoja pysyäkseen hengissä. Kuva: Maija Tuunila / Yle

Heli Rajamäen arvion mukaan alueen asukkaiden kannat ovat selvät.

– Maanomistajat ovat puolesta ja kaikki muut vastaan.

Monet ovat valmiit taistelemaan hankkeen kaatamiseksi

Heli Rajamäen mukaan vaihtoehdot ovat joko hankkeen kaatuminen tai se, että puistojen keskelle jäävät asukkaat maksetaan ulos reilulla korvauksella.

– Olemme asuneet tässä melkein 30 vuotta. Saimme juuri velat maksettua ja seuraavassa kuussa tuli sitten tällainen pommi. Jos hanke toteutuu, emme halua tänne enää jäädäkään, Rajala tilittää.

Ihmiset istuvat tuoleilla salissa ja katsovat seinälle heijastettua kuvaa.
Alun perin kaksituntiseksi kaavailtu keskustelutilaisuus venyi yli puolella tunnilla. Kuva: Maija Tuunila / Yle

Tulevan aurinkopuiston naapurissa asuva Anna-Kaisa Niskanen on samoilla linjoilla.

– Nyt kaikki mahdolliset valitukset kehiin. Mennään niin isoihin portaisiin saakka kuin vain pystytään.

Ilmattaren hankepäällikkö Miikka Frantti kertoo, että rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan ensi kesänä. Mahdollinen sähköntuotanto pääsisi alkamaan kesällä 2025.

Kolmen puiston vuosittainen sähköntuotanto, noin 200 gigawattituntia, riittäisi Frantin mukaan noin 10 000–15 000 omakotitalon vuotuisiin tarpeisiin.

Suuri joukko korialaisia vastustaa aurinkopuisto-suunnitelmia
Kuuntele tästä asukastilaisuuden puheenvuoroja sekä hankkeen puolesta että sitä vastaan.