Uudet tutkimukset kertovat ultraprosessoidun ruoan vaaroista – suomalaistutkija näkee asian toisin

Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmin mukaan tärkeintä olisi tarkastella ruoan ravintoainekoostumusta. Joissain prosessoiduissa ruoissa se voi olla ihan hyvä.

Kuvassa on pakastepizzoja Helsingissä Triplan Prismassa heinäkuussa 2020.
Ultraprosessoidut elintarvikkeet ovat teollisesti pitkälle käsiteltyjä. Pakastepizzat ovat tyypillisiä ultraprosessoituja ruokia. Kuva: Silja Viitala / Yle
  • Marika Harjumaa

Ultraprosessoidun ruoan terveysvaikutuksista on puhuttu pitkään. Kahden uuden tutkimuksen mukaan se lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä, kertoo The Guardian.

Ultraprosessoitu ruoka on teollisesti pitkälle käsiteltyä. Esimerkiksi pakastepizzat, virvoitusjuomat, sipsit sekä monet leivonnaiset ja makkarat ovat käyneet pitkän prosessin läpi ennen kauppojen hyllyille tuloaan.

Kun ruokia luokitellaan

Uudet tutkimustulokset esiteltiin viikonloppuna Eurooppalaisen kardiologiayhdistyksen kokouksessa.

Verenpaine lähti nousuun

Ensimmäisessä tutkimuksessa seurattiin 10 000:ta naista 15 vuoden ajan. Kävi ilmi, että eniten ultraprosessoituja ruokia syöneillä naisilla oli 39 prosenttia suurempi riski korkeaan verenpaineeseen kuin niitä vähiten syöneillä.

Toinen tutkimus oli meta-analyysi, jossa yhdisteltiin 325 000 miehen ja naisen tietoja. Sen tulosten mukaan paljon ultraprosessoituja ruokia syövillä oli 24 prosenttia muita korkeampi riski saada sydän- ja verisuoniperäinen kohtaus, kuten sydän- tai aivoinfarkti.

Aiemmissa tutkimuksissa ultraprosessoidut ruoat on yhdistetty ylipainoon, kakkostyypin diabetekseen ja syöpään.

Suomalaisprofessori katsoisi ravintoainekoostumukseen

Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta on sitä mieltä, ettei ruoan terveellisyyttä tai epäterveellisyyttä ainakaan olennaisesti ratkaise prosessoimisen määrä. Sen sijaan pitäisi kiinnittää huomiota ruoan ravintosisältöön.

Prosessoimisasteluokituksessa ei huomioida ravintoarvoja sinänsä, eli esimerkiksi teollisesti valmistettu ruisleipä on ultraprosessoitu siinä missä sokeroitu virvoitusjuomakin.

Fogelholmin mukaan on tärkeämpää tarkastella, onko ruoassa paljon lisättyä sokeria, lisättyä suolaa tai paljon tyydyttynyttä rasvaa tai joku näiden aineiden yhdistelmä. Samoin pieni kuitupitoisuus, korkea energiatiheys ja matala ravintoainetiheys kielivät epäterveellisyydestä.

Näitä kaikkia löytyy monista ultraprosessoiduista ruoista. Kaikki prosessoidut ruoat eivät kuitenkaan ole Fogelholmin mukaan epäterveellisiä.

– Minun mielestäni leipomossa leivottu ruisleipä on terveellisempi kuin kotona valkeasta vehnäjauhosta tehty ranskanleipä, vaikka se ruisleipä on luokiteltu prosessoidummaksi, Fogelholm sanoo.

Hänen mukaansa prosessointiasiassa on kaksi koulukuntaa. Toiset katsovat vain, kuinka pitkälle ruokaa on prosessoitu. Fogelholm ja monet muut ravitsemustieteilijät kiinnittävät huomionsa nimenomaan ravintoainekoostumukseen.

– Suurin osa ultraprosessoiduista ruoista on ravintoainesisällöltään epäterveellisiä. On kuitenkin liki mahdotonta erottaa kokeellisessa tai havainnoivassa asetelmassa näistä sellaiset tuotteet, joissa on samat lisä- ja väriaineet sekä prosessoinnit, mutta joissa ei ole epäterveellinen ravintoainekoostumus.

Katso myös:

Terveellinen ruoka on hyväksi sekä keholle että mielelle. Mikä on pitkän, terveen ja onnellisen elämän salaisuus? Sarjassa tutustutaan tieteellisiin tutkimustuloksiin, jotka antavat arjen neuvoja parempaan elämään.