– Olen vaihtanut alaa useamman kerran ja kokeillut, mikä tuntuisi itselle sopivalta. Nyt olen herännyt siihen, mitkä seuraukset kokeilulla on ollut.
Näin sanoo tamperelainen Minna, 22, joka on opiskellut useampaa alaa toisella asteella, kertaakaan valmistumatta. Hänen opintonsa ovat aina keskeytyneet, osin terveydellisten haasteiden vuoksi.
Minna esiintyy tässä jutussa muutetulla nimellä, sillä jutussa käsitellään yksityiskohtaisesti hänen henkilökohtaista taloustilannettaan. Hänen henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.
Minnalla on opintolainaa yhteensä 22 000 euroa. Tänä syksynä hän aloitti taas opiskelut ja rahoittaa sen lainalla.
Kertynyt velka, korkojen nousu ja taloudellinen epävarmuus ahdistavat.
– Jos lähden vielä tämän tutkinnon suoritettuani jatko-opiskelemaan, en tiedä, mitä lainamäärä tulee olemaan. Jos se on iso osa kuukausittaisesta palkasta, vähän huolettaa, pääseekö lainasta koskaan eroon, hän sanoo.
Minna on yksi tuhansista suomalaisista, joka on saanut Kelalta avustusta opintolainan korkokuluihin. Korkoavustus tarkoittaa, että Kela maksaa lainan korot kokonaisuudessaan.
Avustusta saaneiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti lyhyessä ajassa.
Kun lukuvuonna 2021–2022 korkoavustusta sai noin 550 henkilöä, nyt saajia oli jo 4 600. Korkoavustusta saavien määrä siis kahdeksankertaistui edelliseen lukuvuoteen nähden.
Myös euromäärässä on tapahtunut jyrkkä nousu. Kun lukuvuonna 2021–2022 maksettujen korkoavustusten kokonaiseuromäärä oli 55 000 euroa, viime lukuvuonna summa oli jo 1 170 000 euroa.
Korkoavustus on pienituloiselle tärkeä tukimuoto
Kelan opintotukiryhmän erikoissuunnittelija Ilpo Lahtinen näkee korkoavustusten jyrkälle nousulle selkeän syyn: korkojen nousu.
– Kun opintolainojen korot olivat pitkään nollan ja yhden prosentin suuruusluokkaa, korkoavustusta ei vaivauduttu juuri hakemaan. Nyt kun korko on opintolainoissa 4–5 prosentin tasolla, on korkoavustus pienituloisille merkittävä tukimuoto.
Asiaan vaikuttaa myös velkamäärän iso kasvu, sillä kasvaneiden lainamäärien korkokulut ovat myös suuremmat. Kun vuonna 2017 mediaani lainamäärä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneella oli 10 500 euroa, viime vuonna lukema oli yli 22 500 euroa.
Vaikka kasvu korkoavustusta saavien määrässä on suuri, saaja- ja euromäärät ovat vielä verrattaen pieniä.
Hurjimmat summat ovat 1990-luvulta, jolloin maassa oli lama. Enimmillään korkoavustusta maksettiin 31 000 opintovelalliselle vuodessa. Euroiksi muutettu tukimäärä oli korkeimmillaan yhteensä 6,7 miljoonaa vuodessa.
Niin kauan kun työttömyys ei ryöpsähdä suureksi, ei julkisen talouden näkökulmasta huoleen pitäisi olla syytä. Pienituloisella opintovelallisella tilanne on eri.
Lahtinen laskee, että nykyisillä velkamäärillä, jotka voivat olla yhä useammin jopa 30 000 tuhatta euroa, kuukausittain maksettavat korot voivat olla yli sata euroa.
– Henkilölle, jonka bruttotulot ovat toista tuhatta euroa, nykyiset korot ovat aidosti ongelma.
Tilastot kertovat vaikeuksista maksaa lainaa takaisin
Jos velallinen ei suoriudu opintolainan takaisinmaksusta, pankki voi irtisanoa lainan. Silloin lainan takaaja eli Kela maksaa takausvastuuna jäljellä olevan velan pankille ja Kela ryhtyy perimään lainaa.
Kelan takausvastuumaksut ovat olleet jo kesällä enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä.
Vuodesta 2004 alkaen Kelan vuosittaiset takausvastuumenot ovat olleet keskimäärin noin 20 miljoonan euron luokkaa. Viime vuonna summa oli noin 31 miljoonaa euroa.
Tämän vuoden heinäkuun loppuun mennessä Kela oli maksanut pankeille 42 miljoonaa euroa takausvastuumaksuja. Tänä vuonna takausvastuumenot tulevat siis kaksinkertaistumaan koko viime vuoteen nähden, mikäli kehitys jatkuu samana.
Kasvu puhuu huolestuttavaa kieltä siitä, että opintovelallisilla on kasvavassa määrin ongelmia maksaa lainojaan pankeille. Näin arvioi Kelan perintäkeskuksen juristi Mari Jaakkola.
Korkojen nousun lisäksi takausvastuumenojen kasvuun vaikuttaa ennätyssuuri lainapääoman määrä pankeissa.
Opintovelan kokonaismäärä on tätä nykyä Suomessa yli kuusi miljardia euroa.
Mari Jaakkola näkee tilanteessa riskejä. Silti Kelan perinnässä olevien määrä on vielä pieni siihen nähden, kuinka moni lainaansa maksaa pankkiin. Pankeilla on opintolainavelallisia yli puoli miljoonaa, Kelan perinnässä velallisia on noin 25 000.
Jaakkolan mielestä oleellista on seurata, miten tilanne kehittyy, eli onko kyse vain hetkellisestä korkojen nousun aiheuttamasta tilanteesta.
Minnaa kaduttaa hänen nostamansa opintolainan määrää. Hän ei tiedä, miten muutenkaan hän olisi opintonsa rahoittanut.
– Tavallisellekin opiskelijalle työskentely opintojen ohella voi olla vaikeaa. Ja kun minulla on terveysongelmia, koen että lainaa oli pakko nostaa.
Vaikka talousasiat pyörivät mielessä ja kerrytetyn lainan kanssa eläminen herättää kysymysmerkkejä, Minna on tyytyväinen tilanteeseensa. Opintoihin hän suuntaa uudella tarmolla.
Juttua muokattu 14.9.23. Klo 10.08: Muokattu kohtaa, jossa Lahtinen laskee nykyisten velkamäärien ja korkojen vaikutusta kuukausittaisiin korkokuluihin. Tarkennettu, että nykyisillä velkamäärillä, jotka voivat olla yhä useammin jopa 30 000 euroa, kuukausittaiset korkomaksut voivat olla yli sata euroa.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit kommentoida aihetta 15. syyskuuta kello 23:een saakka.