Kiina aiheuttaa tunnetusti enemmän ilmastopäästöjä kuin mikään muu valtio. Päästöt myös kasvavat rajusti. Samaan aikaan Kiina kuitenkin investoi valtavasti päästöttömään energiaan.
Koronapandemian jälkeen Kiinan päästöttömän energiantuotannon kasvu on lyönyt kaikki ennusteet. Jos tämä kehitys jatkuu, Kiinan ilmastopäästöjen kasvu loppuu jo parissa vuodessa, sanoo Kiinaan erikoistunut tutkija Lauri Myllyvirta.
Myllyvirta on ollut perustamassa tutkimuslaitos CREA:ta (Centre for Research on Energy and Clean Air) ja on sen johtava analyytikko. CREA tutkii erilaisten ilmastopäästöjen syitä, muutoksia ja terveysvaikutuksia.
Koronapandemian jälkiä paikattiin Kiinassa lisäämällä rakentamista ja teollisuustuotantoa. Tämä kasvatti päästöjä. Viimeisten parin vuoden aikana maa on kuitenkin lisännyt päästötöntä energiantuotantoaan, kuten tuuli-, aurinko-, vesi- ja ydinvoimaa enemmän kuin on osattu ennustaa. Tämä voi lopettaa ilmastopäästöjen kasvun.
– Keskeinen tekijä, joka voi saada päästöt rakenteelliseen laskuun on se, että investoinnit puhtaaseen energiaan ovat niin suuria, että ne riittävät kattamaan koko sähkönkulutuksen kasvun.
Jos näin käy, hiilivoiman lisärakentamiselle ei ole Kiinassa enää tarvetta. Kiinan päästöjen kasvu on tullut lähes pelkästään siitä, että maahan on rakennettu lisää hiilivoimaloita sähköntuotantoa varten, Myllyvirta toteaa.
Kiinan päästöt jopa laskuun?
Myllyvirta pitää mahdollisena, että Kiinan ilmastopäästöt jopa taittuvat laskuun parin vuoden kuluessa.
– Kyllä. Jos puhtaan energian investoinnit jatkuvat pari vuotta, se voi kääntää päästöt rakenteelliseen laskuun, eli puhdas energia kasvaa niin nopeasti, että se syrjäyttää fossiilisia polttoaineita.
Tämän edellytyksenä on, ettei energiankulutus kiihdy mainittavasti edellisten vuosien tasosta, Myllyvirta muistuttaa.
Rohkaisevaa on, että Kiinan talous sähköistyy hyvää vauhtia. Esimerkiksi sähköautot yleistyvät nopeasti.
Uhkatekijät ovat kotimaan politiikkaa
Myllyvirta näkee kaksi uhkatekijää, jotka voivat estää Kiinan päästöjen kääntymisen laskuun. Ne molemmat liittyvät maan omiin poliittisiin päätöksiin.
Ensimmäinen huolenaihe on maan hyvin vaikutusvaltainen hiiliteollisuus. Moni Kiinan maakunta on taloudellisesti riippuvainen hiiliteollisuuden tuottamista tuloista ja työpaikoista, ja Kiinaan rakennetaan edelleen paljon hiilivoimaloita.
Hiiliteollisuus voi vaatia, että investointeja puhtaaseen energiaan suitsittaisiin. Näin tapahtui jo vuonna 2015, jolloin kivihiilen tuotanto alkoi laskea, Myllyvirta kertoo.
Toinen uhka on, että Kiinassa päätettäisiin panostaa jälleen rakentamiseen ja raskaaseen, energiaintensiiviseen teollisuuteen.
– Tämä merkitsisi, että vaikka puhtaaseen energiaan investoitaisiin kuinka paljon, se ei riittäisi taittamaan päästöjä laskuun.
Myllyvirran mukaan on myös mahdollista, että vaikka Kiinan päästöjen kasvu taittuu, ne jäävät korkealle tasolle.
Kiina on ollut hyvin varovainen antamaan mitään lupauksia ilmastopäästöjensä suhteen. Maa on luvannut, että sen päästöjen kasvu loppuu vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi presidentti Xi Jinpingin antaman lupauksen mukaan Kiinasta tulee päästöneutraali vuoteen 2060 mennessä.
Uutta ilmastosopimusta ei näköpiirissä
Kiinan päästöjen mahdollinen väheneminen olisi erinomainen uutinen maapallon ilmastolle myös siksi, että suurvallat eivät nyt tee yhteistyötä ilmastonmuutoksen estämiseksi.
Kun Pariisin ilmastosopimus syntyi vuonna 2015, Xi Jinping ja Yhdysvaltain presidentti Barack Obama tekivät diplomaattista yhteistyötä. Mutta kun Donald Trump nousi Yhdysvaltain presidentiksi, kaikki yhteistyö loppui, Myllyvirta kertoo.
Nyt tilanne on niin tulehtunut, että jos kumman tahansa maan johtaja kertoisi hyväksyneensä ilmastosopimuksen, joka vaikuttaa maan talouteen, hänet leimattaisiin maanpetturiksi, Myllyvirta arvioi.
Kiinan ilmoitukset omista ilmastopäätöksistään olivat täysin sen omia, eikä niistä neuvoteltu muiden maiden kanssa.
Kiinan osalta on myös huomattava, että sen ilmastopolitiikka henkilöityy vahvasti presidentti Xi Jinpingiin. Hän on asettanut oman poliittisen arvovaltansa nopean energiasiirtymän taakse.
Kiina ymmärsi vihreän teknologian edut jo varhain
Kiina on ylivoimainen markkinajohtaja monella päästöttömän energian osa-alueella. Se on kasvattanut markkinaosuuksiaan silläkin uhalla, että tuotteiden valmistus ei ole ollut sille kannattavaa.
Nyt se kuitenkin hyötyy johtavasta markkina-asemastaan paitsi taloudellisesti myös poliittisesti.
– Kiinan johto tunnisti jo yli vuosikymmen sitten, että tuuli, aurinko, nopeat junayhteydet ja sähkön siirtoteknologia tulevat olemaan aloja, joilla markkinajohtajuus tulee olemaan valtava strateginen etu, Myllyvirta sanoo.
Kiina hallitsee esimerkiksi aurinkopaneelien ja harvinaisten maametallien markkinoita, joita vihreä siirtymä tarvitsee.
Myllyvirran mukaan tilanne ei ole muuttumassa nopeasti. Esimerkiksi EU:ssa oli pitkään ajatusmalli, ettei ole olennaista, mihin tuotantolaitokset syntyvät. Markkinat ohjaisivat niiden syntyä sinne, missä tuotanto olisi edullisinta.
Kiina on kuitenkin ominut tuotannon erittäin vahvoilla tukiaisillaan ja olemalla piittaamatta työläisten eduista. Kiinan puhtaan energian tuotanto onkin huomattava tulonsiirto kiinalaisilta kotitalouksilta vientiteollisuudelle, Myllyvirta analysoi.
Nyt EU:ssa, samoin kuin Yhdysvalloissa on havahduttu siihen, että tuotannon sijainnillakin on merkitystä.
EU:n osalta tilanne ei ole muuttumassa nopeasti, Myllyvirta arvioi. Sen sijaan Yhdysvalloissa presidentti Joe Bidenin toteuttama inflaationtorjuntapaketti sisältää tuhansien miljardien dollarien satsauksen puhtaaseen energiaan.
Myllyvirta uskoo, että sillä tulee olemaan tuntuva vaikutus siihen, että päästöttömään energiaan liittyvä teknologia kasvaa Yhdysvalloissakin.