G20-kokoukseen saapuvat maailman johtajat kuten Yhdysvaltain Joe Biden ovat saaneet illalliskutsun Bharatin presidentiltä.
lähettäjä on Intian presidentti Droupadi Murmu, joka on käyttänyt maansa hindinkielistä nimeä Bharat. Murmulla on epäilemättä pääministeri Narendra Modin tuki nimivalinnalle.
Intian kansallismieliset hindut ovat olleet innoissaan Bharatista. Hindunationalistisissa piireissä on vaadittu aiemmin, että myös englanninkielinen nimi pitäisi muuttaa Bharatiksi.
Bharat on Intian virallinen nimi hindiksi, India englanniksi.
Bharatia suosivien mukaan ”Intia” viittaa liikaa maan siirtomaamenneisyyteen. Intia oli lähes 200 vuotta Britannian siirtomaa ennen itsenäisyyden saavuttamista vuonna 1947. ”Intia” vakiintui britti-imperiumin aikana.
– Intia-nimi on loukkaus, jonka britit ovat meille antaneet. Bharat sen sijaan on kulttuurimme symboli, sanoi Intian pääministerin Narendra Modin hindunationalistista BJP-puoluetta edustava Harnath Sigh Yadav Intian mediassa.
Oppositiopuolueet kuitenkin arvostelevat hanketta luopua englanninkielisestä nimestä, ja pitävät ehdotusta hindunationalistien poliittisena pelinä.
Nimiä on toki muutettu Intiassa aiemminkin. Esimerkiksi Bombaysta tuli vuonna 1995 Mumbai ja vuonna 1996 Madrasista tuli Chennai.
Intia hakee globaalin etelän johtajuutta
Intia hakee itselleen suurempaa roolia maailmanpolitiikassa.
Pääministeri Narendra Modi on halunnut esiintyä yhä enemmän niin sanotun globaalin etelän edustajana ja tuoda esiin niidenkin maiden ääntä, jotka eivät ole osa G20-ryhmää.
G20:een kuuluu 20 maailman vaurainta valtiota. Ryhmän maissa asuu kaksi kolmasosaa maapallon väestöstä ja niiden vastuulla on 75 prosenttia maailmankaupasta.
Modin mukaan maailman ongelmia pystyttäisiin ratkaisemaan paremmin, jos kehittyvillä mailla olisi isompi rooli. Tällaisiksi haasteiksi hän mainitsee koronapandemian, ilmastonmuutoksen, terrorismin ja sodan Ukrainassa
– Maailma on kriisissä. Globaali etelä ei ole luonut käsillä olevia haasteita. Mutta ne vaikuttavat meihin eniten, Modi sanoi.
Intia toivoo, että kokouksessa voitaisiin edistää muun muassa ruokaturvaa. Yhteisymmärrykseen pääseminen vaatisi sitä, että Venäjä suostuisi päästämään Ukrainan viljaa kansainvälisille markkinoille. Tämän suhteen ei olla toiveikkaita.
Intia haluaa antaa äänen myös Venäjälle ja Kiinalle
Intialla on maine, että se pystyy toimimaan sellaistenkin maiden kanssa, jotka eivät tule keskenään toimeen. Intia on ylläpitänyt suhteita sekä Yhdysvaltoihin että Venäjään.
G20-huippukokoukset ovat tähän asti aina saaneet sovittua loppujulkilausumasta, mutta tällä kertaa se on epävarmaa Venäjän hyökkäyssodan jakaessa ryhmää.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ei osallistu Delhin kokoukseen, eikä myöskään Kiinan johtaja Xi Jinping. Molemmat lähettävät tilalleen edustajat.
– Intialla on edessään todellinen nuorallatanssi, kun se yrittää johtaa kokousta tilanteessa jossa Venäjän hyökkäyssota on muodostanut jakolinjoja eri maaryhmiin, sanoi Carnegie Endowment for International Peace -järjestön Aasian ohjelman johtaja Milan Vaishnav uutistoimisto AP:lle.
Tiettävästi pääministeri Modi haluaa, että kokouksen päätöksissä kuuluu myös Venäjän ja Kiinan ääni.
Kaikki G20-maat eivät tuomitse hyökkäyssotaa
Monet G20-maista tuomitsevat Venäjän selvästi, mutta osalle maista sota näyttäytyy etäisenä.
Paikalliset konfliktit ja sään ääri-ilmiöt tuntuvat monille painavammilta asioilta, arvioi Delhissä toimivan Council for Strategic and Defence Research -laitoksen johtaja Happymon Jacob uutistoimisto Reutersille.
– On tunne, että muualla maailmassa olevia konflikteja - oli sitten kyse Afganistanista, Myanmarista tai Afrikan maista - ei oteta yhtä vakavasti, Jacob sanoo.
The Economist Group -mediayhtiön tutkimusryhmä arvioi maaliskuussa, että Venäjän aktiivisesti tuomitsevien maiden määrä on laskenut – 131:stä 122:een. Venäjää tukevien maiden ryhmä taas oli kasvanut tuolloin 29:stä 35:een. Etelä-Afrikka, Burkina Faso ja Mali kuuluivat tähän joukkoon.
Jos julkilausumaa ei tule, koko G20:n merkitys saatetaan asettaa kyseenalaiseksi.
Esimerkiksi Kiina on halunnut vahvistaa kehittyvien talouksien Brics-ryhmää, johon liittyi äskettäin kuusi uutta maata, muun muassa Iran ja Saudi-Arabia. Kaikilla kuudella on läheinen suhde Kiinaan.